“Sundowningilla” tarkoitetaan muistisairaan oireiden, yleensä levottomuuden, kuljeskelun ja sekavuuden lisääntymistä myöhään iltapäivällä ja illalla.
Sundowning saattaa johtaa vaaratilanteisiin. Useimmissa hoitolaitoksissa iltavuorossa on vähemmän henkilöstöä, ja kotihoidossa omaisen harrastukset ajoittuvat usein alkuiltaan. Lisääntynyt kuljeskelu ja levottomuus lisäävät muistisairaan henkilön kaatumis- ja tapaturmariskiä, luovat hoitoyhteisöön levottomuutta ja heikentävät muistisairaan elämänlaatua.
Oireen taustalla voi olla esimerkiksi:
- Dementoiva aivosairaus
- Väsyminen
- Valon väheneminen, pimeys
- Näköhavaintojen väheneminen altistaa mm. virhetulkinnoille
- Lääkitys
- Vuorokausirytmin säätelyn häiriöt
Valaistuksen lisääminen ja kulkuesteiden, kuten mattojen ja kynnysten poistaminen vähentää tapaturmariskiä. Lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat:
- Unen ja valveillaolon rytmittäminen
- Lyhyet päiväunet lounaan jälkeen ja ehkä toiset myöhemmin ehkäisevät kohtuutonta väsymistä
- Valaistuksen tehostaminen
- Kulkuvaloja myös yöllä
Lääkehoito
Lääkehoidossa on tärkeää rytmittää lääkkeet siten, että esimerkiksi asetyylikoliiniesteraasin estäjät annostellaan jo aamulla, samoin kuin diureetit. Samoin verenpainelääkityksen painottaminen aamuun saattaa helpottaa, jos lääkitys on yleensä tarpeen.
Sundowning tarvitsee harvoin lääkehoitoa. Jos lääkitys on tarpeen, käytetään joko epätyypillisiä antipsykootteja tai perinteisiä neuroleptejä hyvin varovasti.