Tärkeimmät käytösoireita selittävät tekijät ovat diagnosoitu dementoiva sairaus, sen vaikeusaste ja siitä aiheutuneet kognitiiviset muutokset. Tavallisimpia dementoiviin sairauksiin liittyviä käytösoireita ovat psykologiset ja käyttäytymisen oireet.
Käytösoireen syntyyn vaikuttaa neurokemiallinen ja -patologisten muutosten lisäksi muistisairaan ihmisen persoonallisuus sekä hyvin merkittävästi ympäristö, jossa hän elää. Yleensä muistisairaan käytösoireet ovat vähäisempiä tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
Ympäristön tunnelmalla ja kanssaihmisten asenteilla on merkitystä. Epäarvostava, muistisairasta ihmistä ymmärtämätön tai pakottava suhtautuminen aiheuttaa herkästi käytösoireita, samoin kuin kiireinen ilmapiiri, liiallinen ärsykkeiden määrä, meluisuus, alati vaihtuvat ihmiset ja vuorokauden aika.
Käytösoireiden selvittäminen
Käytösoireiden selvittämisessä tulisi löytää oireita laukaisevat tekijät. Muistisairaan ja omaisen haastattelu ja havainnointi ovat keskeiset työvälineet, sillä sairastuneen elämänhistorian ja persoonallisuuden tunteminen auttavat käytösoireiden ymmärtämisessä ja hoidossa.
Käytösoireiden tutkimisessa tarvitaan koko hoitotiimin panostusta, kuten oireiden hoitamisessakin.
- Selvitetään somaattinen terveydentila
- Tarkistetaan lääkitys
- Selvitetään aistien tarkkuus
- Tehdään tarvittaessa laboratoriotutkimukset (PKV, La, CRP, PLV, TSH, S-Ca-Ion, S-K, S-Na, S-Krea, lääkeainepitoisuuksien määritys sekä EKG)
- Tehdään testit (MMSE, Cornellin masennusasteikko, GDS, NPI, CMAI)
Hoidon peruslinjat
Käytösoireita pitää hoitaa, jos ne rasittavat muistisairasta tai omaista, heikentävät sairastuneen ihmisen kykyä huolehtia itsestään, vaarantavat sosiaalista kanssakäymistä tai aiheuttavat vaaratilanteita.
Muistisairaan ihmisen käytösoireiden hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia:
- Oiretta laukaisevien tekijöiden selvittämisen jälkeen sovitaan hoito, sen tavoitteet ja seuranta
- Muovataan hoitoympäristö turvallisemmaksi, selkeämmäksi, valoisammaksi, ja muistuttamaan tavallisen elämän ympäristöä
- Koulutetaan hoitohenkilöstö ja tuetaan työssä jaksamista
- Tuetaan omaisia
- Hyödynnetään erilaisia “psykologisia terapioita”
- Realiteettiterapia
- Validaatiomenetelmä
- Muisteluterapia
- Hyödynnetään musiikkiterapiaa ja psykomotorisia terapioita
- Huolehditaan riittävästä liikunnasta ja fysioterapiasta
- Käytetään luovia toimintoja, luodaan virikkeitä lemmikkieläinten ja erilaisten ryhmätoimintojen avulla
- Kirkasvalohoito
Lääkehoito
Mikäli lääkehoitoon ryhdytään, on hyvä muistaa:
- Päätä hoidon tavoitteista ja seurannasta
- Sovi hoidon kesto
- Valitse lääke huolella
- Aloita pienellä annoksella varovasti
- Nosta annosta hitaasti ja vähän kerrallaan
- Seuraa riittävän kauan, lopeta turha hoito