Aistiharhalla tarkoitetaan aistimusta, joka syntyy ilman selvää aistiärsykettä. Toisin sanoen muistisairas näkee tai kuulee asioita, joita ei ole olemassa.
Tavallisimpia aistiharhat ovat dementian keskivaikeassa vaiheessa. Aistiharhat huonontavat muistisairaan mahdollisuuksia hallita elämäänsä, heikentävät päivittäisen elämän laatua sekä lisäävät avun tarvetta.
Aistiharhat ovat useimmiten joko kuulo- tai näköaistimuksiin liittyviä. Näköharhoista tavallisimpia ovat henkilöiden tai eläinten näkemiset. Kuuloharha on useimmiten epämääräistä meteliä. Joskus potilas kuvaa kuulevansa esimerkiksi lasten itkua.
Esimerkiksi Parkinsonin taudin lääkkeet, kortisoni, eräät beta-salpaajat, digoksiini ja nopea unilääkkeiden tai bentsodiatsepiinien lopetus saattavat aiheuttaa aistiharhoja.
Aistiharhojen hoidossa on tärkeää selvittää näön ja kuulon tarkkuus sekä verenpaine. Myös sairastuneen alkoholinkäyttö on syytä selvittää.
Ympäristöä muokkaamalla voidaan aistiharhojen ilmaantumisen riskiä pienentää:
- Huolehdi sopivasta valaistuksesta
- Mahdollista meluton ja rauhallinen ympäristö
- Rakenna yksinkertaiset huonetilaratkaisut
Lääkehoito
Aistiharhoja ei tarvitse hoitaa lääkkein. Jos lääkehoito on tarpeen, antipsykootit ovat ensisijainen vaihtoehto. Myös Alzheimer-lääkkeet lievittävät aistiharhoja.