Kulttuuri

Kulttuurista hyvinvointia

Kulttuuri ja taide edistävät kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Etenkin musiikin (mm. Numminen 2011, Numminen ja Särkämö 2013) ja tanssin (Ravelin 2008) vaikutuksista muistisairaiden ihmisten hyvinvointiin on viime aikoina tullut tutkimustuloksia.

Musiikin vaikutuksesta ja käytöstä hoitotyössä on viime vuosina keskusteltu paljon. Asiasta on niin kokemus- kuin tutkittuakin tietoa. Musiikkia voi käyttää monin eri tavoin hoitotyön tukena esimerkiksi hoitolaulun muodossa tai musiikkituokioita järjestämällä. Moni on kokenut tilanteen, missä puhumaton muistisairas ihminen saattaa yhtyä lauluun sujuvasti tai silminnähden liikuttua kuuntelusta. Musiikin kuuntelu tuottaa vahvoja elämyksiä ja niihin voi liittyä myös fysiologisia reaktioita, kuten muutoksia sydämen sykkeessä, hengityksessä ja ihon sähkönjohtavuudessa.

Moni hoitaja tietää musiikin hyödyt, mutta on arka käyttämään sitä työvälineenä, sillä kokee oman osaamisensa puutteelliseksi. Arkuudesta kannattaa kuitenkin pyrkiä eroon. Osaat kyllä!

Lähteet

Numminen A. Musiikki, laulu ja muistisairaus. Memo 2011;3:xx.

Numminen A, Särkämö T. Musiikki muistisairaiden ihmisten tukena – neurologisen ja kliinisen tutkimuksen katsaus. Memo Lääkäri 2012;2:3–6.

Ravelin T. Tanssiesitys auttamismenetelmänä dementoituvien vanhusten auttamistyössä. Acta Universitatis Ouluensis D 986. Oulun yliopisto. Oulu University Press. Oulu, 2008.