Suomen muistiasiantuntijat ry – SUMU

Vaikuttavat teot 1990–2015

Tässä julkaisemme 25 vaikuttavaa tekoa Suomen muistiasiantuntijat ry:n 25-vuotisen taipaleen varrelta. Tekoja on voinut esittää erilaisissa yhteyksissä. Teot ovat erilaisia. Niitä ei arvoteta keskenään. Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. #sumu25

Juhlavuoden luentomateriaali

KIITOS kaikille toimijoille

Juhlavuoden kunniaksi kootut 25 vaikuttavaa tekoa on nyt julkistettu.Kiitos kaikille vuosien mittaan yhdistyksessä mukana olleille, ja kiitos tämän päivän toimijoille! Tästä on hyvä jatkaa vaikuttavaa työtä seuraavalle neljännesvuosisadalle!

Vaikuttava teko 25: Yhdistyksen perustaminen 14.5.21990

Juhlavuoden viimeisenä vaikuttavana tekona on yhdistyksen perustaminen 25 vuotta sitten. Silloiselta nimeltään Suomen dementiahoitajat ry perustettiin maanantaipäivänä 14.5.1990. Perustajajäsenet olivat Ulla Eloniemi, Tarja Kähkönen, Pirkko Telaranta ja Marja Vierma.

Ensimmäisistä kokouksista Maija Käyhty muistelee näin:

”Tapasin LC-klubin kokouksessa Pirkko Telarannan. Olin kuullut hänen uudesta työtehtävästään dementian maailmassa. Pirkko kertoi, että seuraavalla viikolla kokoontuu alasta kiinnostuneita sekä asiaan perehtyneitä henkilöitä yhdistyksen kokoukseen Hoivakoti Hopeaan, tuolloin oli vuosi 1990. Hän innosti minua tulemaan kuuntelemaan lisää aiheesta. Uteliaana ja tiedonhaluisena ihmisenä palo asiaan syttyi. Hupshei, tuon illan jälkeen olinkin Dementiahoitoyhdistyksen yksi hallituksen jäsenistä.”

Vaikuttava teko 24: Omaa jäsenlehteä toimitettu jo 20 vuotta

Yhdistys on toimittanut omaa lehteä jo vuodesta 1995 lähtien. Mikä saavutus!

Vuonna 1995 ilmestyi kaksi ”Dementiauutiset” -lehtistä. Pääkirjoituksessa Dementiauutiset 2/1995 Ulla Eloniemi kirjoitti:

Hyvä dementiahoitaja! Kädessäsi on toinen ”Dementiauutisten” numero. Omaan lehteen on vielä pitkä matka. Tosin en edes tiedä, onko se meidän tavoitteemme! Tässä vaiheessa kehitämme lehtistä siihen suuntaan, että se palvelisi jäsenistön tietotaitoa ja innostusta lisäten.Ja Ulla jatkoi: ”Toivon että jäsenet tiedostavat, ettei yhdistyksen toiminta yksin muuta asioita, vaan muutokseen tarvitaan jokaisen jäsenen tietotaitoa, innostusta ja vastuun ottamista. Jokaisella jäsenellä on dementiahoitajana vastuu pyrkiä muuttamaan perinteisiä hoitokäytäntöjä sekä puolustaa dementiapotilaiden oikeuksia! ” Hyvin sanottu! Jäsenlehti osaltaan palveli tätä tarkoitusta.

Ja Ulla jatkoi: ”Toivon että jäsenet tiedostavat, ettei yhdistyksen toiminta yksin muuta asioita, vaan muutokseen tarvitaan jokaisen jäsenen tietotaitoa, innostusta ja vastuun ottamista. Jokaisella jäsenellä on dementiahoitajana vastuu pyrkiä muuttamaan perinteisiä hoitokäytäntöjä sekä puolustaa dementiapotilaiden oikeuksia! ” Hyvin sanottu! Jäsenlehti osaltaan palveli tätä tarkoitusta.

Vuodesta 1996 lähtien jäsenlehti alkoi ilmestyä neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen taitettuna tehty lehti oli Dementiauutiset 3/1997.

Lehden nimi muuttui Memoksi nimikilpailun jälkeen vuoden 2009 alusta. Ulkoasun uudistuksen lehti koki vuoden 2013 viimeisessä numerossa.

Haluamme edelleen pitää huolta 20-vuotiaastamme. Laita meille palautetta ja juttuvinkkejä osoitteeseen palaute (at) muistiasiantuntijat.fi. Kehitetään lehteä yhdessä.

Vaikuttava teko 23: Muistisairaiden ihmisten taloudellinen hyväksikäyttö, kannanotto 10.5.2007

Yhdistys on pelotta tarttunut monien tahojen arkoina pitämiin aiheisiin. Yhtenä esimerkkinä on muistisairaan ihmisen taloudellinen hyväksikäyttö. Tästä yhdistys laati kannanoton 10.5.2007.

Kannanotossa todettiin, että taloudellinen hyväksikäyttö voi ilmetä monin eri tavoin. Usein kyse voi olla muistisairaan ihmisen tekemästä oikeustoimesta, kuten kaupasta tai testamentista, johon ihmisen on tavalla tai toisella ohjattu, vietelty tai pakotettu. Kyseessä voi olla myös petos tai kiskonta. Muistisairas ihminen voi joutua kavalluksen kohteeksi tai pahimmillaan ryöstön tai kiristyksen uhriksi.

Kannanotossa todettiin, että muistisairaat ihmiset ovat erityisryhmä, jota lainsäädäntö huonosti suojelee. Kannanotossa peräänkuulutettiin keinoja, joiden avulla ennaltaehkäistään taloudellinen hyväksikäyttö ja tehtiin ehdotukset ongelmien korjaamiseksi. Tänä päivänä osa ehdotuksista on hyvin ajankohtaisia myös yhdistyksessä Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projektin myötä.

Lue kannanotto ja ehdotukset

Vaikuttava teko 22: RAY myöntää yleisavustuksen vuonna 2003

RAY:n ohjeiden mukaan yleisavustuksia (Ay) myönnetään vakiintuneille, valtakunnallisesti toimiville ja kansallisesti merkittäville sosiaali- ja terveysjärjestöille niiden sääntöjen mukaisesta, yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin.

Vuonna 2003 RAY myönsi ensimmäistä kertaa yleisavustuksen. Sen suuruus oli 50 000 euroa.

Yleisavustuksen saaminen oli osoitus siitä, että yhdistyksen toiminta oli 12 vuoden aikana vakiintunut, valtakunnallista ja kansallisesti merkittävää. Hieno saavutus! Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2003 oli geriatri Petteri Viramo Oulusta.

Yleisavustuksen saaminen vuonna 2003 oli, ja edelleen on, yhdistyksen toiminnalle hyvin tärkeä. Yleisavustuksen avulla voimme toteuttaa sääntöjemme mukaista toimintaa muistisairaan ihmisen parhaaksi. Kiitämme tuesta.

Vaikuttava teko 21: Muistisairaiden ihmisten hoitoon tarvitaan pakotteiden käyttöä ohjaava erityislaki, kannanotto vuodelta 2004

Suomen muistiasiantuntijat ry (silloinen Suomen dementiahoitoyhdistys ry) laati vuonna 2004 kannanoton, joka luovutettiin oikeusministeriölle 13.5.2004.

Kannanotossa yhdistys vaati, että ”oikeusministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa säätäisi lain tai lainmuutoksen dementoituneiden ihmisten hoidossa käytettävistä pakotteista”. Kannanotossa vaadittiin, että laissa sitominen ensisijaisena hoitokeinona pitää kieltää. Edelleen kannanotossa vaadittiin, että sitomista vaativia poikkeustilanteita varten on oltava riittävät käytännön ohjeet.

Yhdistys nosti kannanotossa esille, että silloiset Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten antamat ohjeet muistisairaiden ihmisten sitomisesta ovat puutteelliset. Painotettiin, että ne eivät antaneet riittävää käytännön ohjeistusta eikä ohjeiden noudattamista myöskään seurattu.

Yhdistyksen vuoden 2004 teema oli eettisyys muistisairaiden ihmisten hoidossa. Kannanotto oli rohkea keskustelun avaus tärkeästä asiasta. Sen allekirjoittajana yhdistyksen puolesta oli silloinen hallituksen puheenjohtaja, sisätautien el, geriatri, LT Tiina Huusko. Kannanotto julkaistiin Muistikävelytapahtumassa. Seminaarin jälkeiseen muistikävelyyn kannanoton luovuttamiseksi osallistui noin 300 ihmistä. Muistikävelyn ja kannanoton luovuttamisen jälkeen osallistujat jammailivat Claes Anderssonin tahdittamissa Muistijameissa. Yhdessä luovutettu kannanotto oli juhlava asia!

Nyt elämme vuotta 2015. Kuten tiedämme, itsemääräämisoikeuslakia koskeva hallituksen esitys raukesi hallituskauden päätteeksi. Itsemääräämisoikeuslain valmistelun on luvattu jatkuvan, mutta näyttää siltä, että valmistelu ei ole edennyt. Nyt on taas aika vaikuttaa. Vaikuta sinäkin ja osallistu keskusteluun. Tähän rohkaisemme siteeraten yhdistyksen varapuheenjohtajan Erja Kurkinen-Kopran sanoja Dementiauutiset 2/2004:

”Haluan rohkaista kaikkia muistisairaan ihmisen hoidossa mukana olevia osapuolia eettiseen keskusteluun ja omalta osaltaan vaikuttamaan muistisairaiden ihmisten laadukkaamman hoidon puolesta. Yhdessä olemme enemmän.”Lue koko kannanotto

Vaikuttava teko 20: Muistipoliklinikka perusterveydenhuollossa – opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle julkaistiin vuonna 2005

Asiantuntijakirjoittajat (Taina Lupsakko, Markku Joiniemi, Kaisa Karhu ja Anne Remes) kirjoittivat oppaan muistipoliklinikoiden perustamisesta vankan tiedon ja kokemustensa pohjalta. Kirjoittajat painottivat laadukkaan toiminnan perusedellytyksiä ja sitä, että toiminnan on täytettävä vähintään minimivaatimukset resurssien suhteen.

Oppaassa kuvattiin esimerkkejä muistipoliklinikoista: Äänekosken, Valkeakosken ja Raahen toimintamallit. Nämä olivat uranuurtajia tässä asiassa.

Tämä oli hyvin kaivattu opas. Kirjoittajat halusivat kannustaa positiivisten omien kokemustensa ja asiakkailta saadun hyvän palautteen perusteella yhä useampia terveyskeskuksia järjestämään muistipoliklinikkatoimintaa omana toimintana.

Ja kuten tänä päivänä tiedetään – moni kunta asiaan tarttui ja perusti muistipoliklinikan. Vaikuttavaa tekstiä oppaassa siis!

Vaikuttava teko 19: Ensimmäiset jäsenristeilyt järjestettiin MS Cinderellalla vuonna 1992

Ensimmäiset jäsenristeilyt järjestettiin MS Cinderellalla vuonna 1992. Teemana oli ”Positiivisia ulottuvuuksia dementoituneiden hoidossa”.

Risteilylle osallistui 224 henkilöä. Koska osallistujia ilmoittautui niin paljon, risteilyjä järjestettiin kaksi peräkkäin. Runsas osallistujamäärä osoitti selvästi koulutustilaisuuksien tarpeellisuuden ja tiedonsaannin tärkeyden.

Ensimmäisen jäsenristeilyn tavoitteena oli ”antaa tietoa toimintakyvyn rajoista ja mahdollisuuksista, valmiuksia ja rohkeutta etsiä ratkaisuja vaikeisiin hoitotilanteisiin sekä keinoja tukea ihmisiä kuntoutumista”. Ajankohtaisia teemoja tänä päivänäkin.

Puheenvuoroja oli muistisairaan ihmisen depressiosta ja muista hoidettavista psyykkisistä oireista (Raimo Sulkava), ihmisen ymmärtämisestä ja kohtaamisesta (Ulla Eloniemi) sekä moniammatillinen paneeli kuntouttavasta hoidosta (ks. kuva). Tärkeitä aiheita!

Tällä viikolla jatkamme perinnettä historian ketjussa. Jäsenristeily ja perinteen jatkuminen ovat selvästi yhteisöllisyyttä vahvistavia tekijöitä – näin ainakin uskomme. Jäsenristeilyllä tavataan!

Vaikuttava teko 18: Muistisairauksien esiintyvyyslaskurin julkaiseminen vuonna 2013

Teimme vuonna 2013 esiintyvyyslaskurin keskivaikean ja vaikean muistisairauden esiintyvyydestä koko maassa ja kuntakohtaisesti.

Laskurin pohjana on vankka suomalaisten väestötutkimusten tieto muistisairauksien esiintyvyydestä ikäryhmittäin Mini-Suomi -tutkimuksen (30–84-vuotiaat), Vantaan vanhimmat -tutkimuksen (85 vuotta täyttäneet) ja Kuopio 75+ -tutkimuksen mukaan.

Muistisairauksien esiintyvyyslaskuri on saavuttanut suuren suosion. Vastaavaa kuntakohtaista laskuria muistisairaiden ihmisten määrästä ei ollut olemassa aiemmin. Päivitämme laskuria vuosittain ja teemme myös uutta asiassa – seuraa sivujamme.

Lue lisää esiintyvyyslaskurista.

Vaikuttava teko 17: Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet -opas julkistetaan vuonna 1999

Jos yhdistyksen toiminnasta pitäisi nostaa esille yksi ainut asia, joka kuvaa toiminnan koko historiaa ja kirjoa, olisi se luultavasti juuri tämä opas: Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet! Julkaisuvuosi oli 1999.

Mikään muu opas ei missään mittakaavassa ole ylittänyt tämän suosiota. Oppaan parhaita puolia olivat sen tapa yhdistää tieto lääkehoidosta ja ei-lääkkeellisistä hoitokeinoista ja kaiken tämän saattaminen hyvin kompaktiin muotoon. Moni ihminen on saanut sen luettavakseen aloittaessaan työt muistisairaiden ihmisten parissa ja usein oppaita tilaavat ovat kertoneet, miten kaikki opiskelijat ja uudet työntekijät saavat oppaan osana perehdytystä. Monesti kuuli sanottavan, että se on helppo sujauttaa työtakin taskuun ja ottaa tarpeen tullen esille. Merkitystä arjessa voi kuvastaa myös se, että opasta on kyselty meiltä lempinimellä vihreä raamattu.

Oppaasta otettiin useita päivitettyjä painoksia ja vaikka viimeisin niistä on vuodelta 2006, tulee kyselyitä oppaasta vielä nykyäänkin toimistolle.

Vaikuttava teko 16: Kuntoutusratkaisuja dementoituneen ihmisen arkeen -opas ammattihenkilöstölle julkistetaan vuonna 2001

”Joutsenoppaana” (ks. kansi) monen mielissä kulkeva opas oli tuhti paketti, josta oli mahdollista ammentaa tietoa aktiiviseen arkeen. Opasta on käytetty moniin eri tarkoituksiin. Joissain oppilaitoksissa se on ollut tenttikirjana. Oppaan laaja-alainen näkökulma kuntoutukseen yhdistettynä hyvin käytännönläheisiin jumppaohjeisiin, erilaisiin arjen vinkkeihin ja perustietoon on tehnyt siitä yhden kysytyimmistä oppaistamme.

Vaikuttava teko 15: Dementiapotilaan lääkehoito: opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle julkistetaan

Dementiapotilaan lääkehoito -opas tuli tarpeeseen julkaisuvuonnaan 2004. Tarve näkyi sen hyvänä menekkinä. Kyseessä oli todellinen hittituote, jota oli kirjoittamassa asiantunteva joukko osaajia: Petteri Viramo, Tiina Huusko, Markku Joiniemi ja Raimo Sulkava. Oppaan parhaisiin puoliin lukeutuikin kirjoittajien vankka kokemus kliinisestä työstä ja tämän tiedon yhdistyminen tutkittuun tietoon.

Vaikuttava teko 14: Dementiatieto -neuvontapalvelu aloitetaan vuonna 2001

Lokakuussa 2001 aloitettiin Dementiatieto -neuvontapalvelu. Vaikuttava teko, jolle todellakin on ollut kysyntää.

Neuvontapalvelu tarjosi kanavan konsultoida moniammatillista tiimiä, kun omassa työyksikössä kaivattiin ulkopuolista näkökulmaa tai ideoita, mitä jo tehdyn lisäksi voisi vielä kokeilla.

Dementiatieto -neuvontapalvelu on toiminnassa yhä tänäkin päivänä nimellä Muistikonsultti. Edelleen palvelu toimii vapaaehtoisten ammattilaisten voimin.

Kysymykset ovat olleet kautta aikojen hyvin monista aiheista. Käyttäytymiseen ja sen ymmärtämiseen liittyvät kysymykset ovat olleet yleisimpiä. Näissä aiheiden niin kysymykset kuin niiden vastaukset ovat usein hyvin seikkaperäisiä.

Kysymykset, joihin arvellaan olevan laajempaa kiinnostusta, julkaistaan vastauksineen kysyjän luvalla ja tunnistetiedot muokattuina Memo-lehdessä.

Muistikonsultti on yksi suosituimmista palstoista myös lehdessä.Muistikonsultti -palstaa luetaan ja hyödynnetään koulutuksissa ja myös luetaan eri tavoin. Eräs lääkärikunnan edustaja kertoi lukevansa Memo-lehdestä ensimmäisenä Muistikonsultti -palstan. Hän kertoi lukevansa ensin kysymyksen ja myhäilee aikansa tyytyväisenä (mitä vaikeampi kysymys, sitä isompi myhäily), ”mitenhän he tähän ovat vastanneet” – ja vasta sitten lukee itse vastauksen.

Lue lisää: Muistikonsultti

Vaikuttava teko 13: Ymmärrä – tule ymmärretyksi

Muistisairautta sairastavilla ihmisillä on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi oikein. Vuorovaikutus ja muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ovat keskeisimpiä ja samalla vaativimpia ammattitaidon osa-alueita.

Tähän vaativaan työhön ja toiminnan tueksi Suomen muistiasiantuntijat ry julkaisi vuonna 2002 oppaan Ymmärrä – tule ymmärretyksi.

Mikä menestys opas olikaan! Opas on vuosia ollut yksi suosituimmista oppaistamme. Eikä suotta! Opas tarjosi paljon käytännönläheistä tietoa aikana, jolloin materiaalia oli rajoitetummin saatavilla. Edelleen opas tarjoaa perustietoa, vaikka uutta tutkimustietoa on toki julkaistu oppaan kirjoittamisen jälkeen. Myös käsitteet ovat muuttuneet.

Lue lisää:

Vaikuttava teko 12: Näin vaikutetaan parhaimmillaan

Aluevastaavamme Kaisa Niinistö otti yhteyttä yhdistykseen keväällä 2013. Kunnassa oltiin lakkauttamassa muistisairaiden ihmisten päivätoimintaa.

Hallitus päätti kirjoittaa kannanoton tärkeän päivätoiminnan säilyttämisen puolesta. Kannanoton pääviesti oli:

Suomen muistiasiantuntijat ry pitää muistisairaan ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista kunnissa nykyisellään puutteellisena. Myös muistisairaan ihmisen kuntoutumista edistävää päivätoimintaa tulee edelleen kehittää sisällöllisesti ja arvioida sen vaikuttavuutta. Päivätoiminnan lakkauttaminen säästösyistä ei ole perusteltua.

Osaltaan tämä kannanotto oli vaikuttamassa siihen, että päivätoiminta sai jatkaa ko. kunnassa.

Tämä on yhdistyksen eräs tapa vaikuttaa. Näin haluamme toimia jatkossakin: ota meihin yhteyttä, jos voimme auttaa.

Lue lisää:

  • Kuntoutumista edistävä räätälöity päivätoiminta tukee muistisairaan ihmisen kotona asumista ja on omaishoitajalle elintärkeää 22.4.2013.

Kannanotto

Vaikuttava teko 11: Kun jäsenmäärä ylitti 1000:n rajapyykin

Yhdistys perustettiin vuonna 1990. Jo kahdeksassa vuodessa jäsenmäärä ylitti 1000 jäsenen rajan. Joulukuussa 1998 jäsenmäärä oli nimittäin 1052.

Heti alkuunsa jäsenkunta oli hyvin moniammatillista. Mukana oli hoitajia, lääkäreitä, tutkijoita, kuntoutuksen ja sosiaalialan ammattilaisia, opettajia ja kirkon työntekijöitä. Toiminta on aina ollut myös laajaa ja eri puolilla maata siitä huolimatta, että toimintaa on toteuttanut pieni joukko ihmisiä. Moni toimistolle tullut on etenkin aiempina vuosina lausahtanut ”tässäkö se kaikki on!” Totta tosiaan: hyvin organisoituna saa pienelläkin paljon aikaiseksi.

Vaikuttava teko 10: Projekteilla eturintamassa

Suomen muistiasiantuntijat ry on toteuttanut vuosien mittaan useita projekteja, joiden aiheet ovat saaneet laajasti kiitosta ja näkyvyyttä. Aiheet ovat olleet tarkasti ajassa mukana ja usein tulevia ennakoivia. Projektit on tehty monesti kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Siten tulokset ovat juurtuneet kuntien käytäntöihin ja levinneet laajalle. Näinhän tavoitteena on tänä päivänä kaikissa etenkin RAY:n tukemissa hankkeissa.

Vuosina 1998–2000 toteutettiin yhdistyksen ensimmäinen projekti RAY:n tuella. Sen aiheena oli ”Tietoa dementiasta”. Siihen haettiin vuositasolla 50 456 euroa, mikä myös myönnettiin. Tavoitteina olivat

– edistää muistisairaiden ihmisten ja heidän perheidensä asianmukaista kohtelua yhteiskunnassa
– lisätä aiheeseen liittyvää tietoa palvelualojen ammattiryhmissä
– tukea nuorten omaisten selviytymistä muun muassa tiedottamisen ja ryhmätoiminnan keinoin

Näitä tärkeitä teemoja edelleen syvennettiin myöhemmissä rahoitusta saaneissa hankkeissa. RAY:n tuella on toteutettu projekteja, jotka ovat liittyneet perheiden ongelmatilanteisiin, muistipalvelukeskuksen perustamiseen, muistikoordinaattoritoiminnan levittämiseen ja juurruttamiseen sekä kotona asuvien ihmisten ja heidän puolisoidensa ravitsemuskuntoutukseen. Kaikki edelleen niin ajankohtaisia aiheita!

Ihan helmenä sanottakoon, että esimerkiksi Helsingin kaupungin muistikoordinaattoritoiminnalla on juuret yhdistyksen projektissa. Vuosina 2003–2006 toteutetussa projektissa ensimmäiset muistikoordinaattorit perehtyivät työn saloihin. Vaikuttavaa, eikö totta? Muistikoordinaattorimallin tukemista jatkamme edelleen ja haluamme edelleen levittää vaikuttavaksi todettua toimintamallia mahdollisimman moneen kuntaan.

Parhaillaan on meneillään kaksi projektia: Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä ja Etnistaustaisten ikääntyneiden ihmisten aivoterveyden edistäminen. Kumpikin hanke on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja verkottunut laajasti. Projektien etenemisestä ja tuloksista voit lukea projektien verkkosivulta lisää.

Lue lisää:

Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä

Etnistaustaisten ikääntyneiden ihmisten aivoterveyden edistäminen

Vaikuttava teko 9: Muistikoordinaattoritoiminnan kehittäminen

Suomen muistiasiantuntijat ry on vahvasti ja monin tavoin kehittänyt muistikoordinaattoritoimintaa Suomessa vuosien ajan. Pioneerityötä parhaimmillaan!Muistikoordinaattoritoiminta on ollut keskiössä useassa kehittämishankkeessa, joita on tehty yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa.Vuosina 2004–2006 toteutettiin RAY:n tuella Muistipalvelukeskus dementoituneen kotihoidon tueksi -projekti kiinteänä yhteistyönä Helsingin kaupungin kanssa. Projektissa koulutettiin mm. kaksi dementiakoordinaattoria – ja tästä käynnistyi muistikoordinaattoritoiminta Helsingissä. Muistikoordinaattoritoimintaan ovat kohdistuneet myös Kotona Paras -projekti 2008–2011 ja Muistikoordinaattorityön vaatimukset ja voimavaratekijät -hanke 2012–2013.Vuosina 2008–2009 yhdistys toteutti uranuurtajana ja ensimmäisenä Suomessa muistikoordinaattorikoulutuksen. Palaute koulutuksesta oli mitä parhain.Vuonna 2011 perustettiin valtakunnallinen muistikoordinaattoriverkosto tavoitteena yhdessä kehittää toimintaa, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea kollegoilta. Ensimmäiseen tapaamiseen osallistui 18 muistikoordinaattoria kahdeksasta kunnasta. Siitä lähtien, nyt jo siis neljän vuoden ajan, Suomen muistiasiantuntijat ry on koordinoinut muistikoordinaattoriverkostoa ja järjestänyt aina kaksi verkostotapaamista vuosittain. Tänä päivänä verkostoon kuuluu noin 80 muistikoordinaattoria noin 30 kunnasta tai kuntayhtymästä. Viimeisimmässä tapaamisessa toukokuussa 2015 oli läsnä 47 muistikoordinaattoria.Tarve muistikoordinaattoriverkoston perustamiselle nousi muistikoordinaattoreilta itseltään. Muistikoordinaattoritoimintaa oltiin monin paikoin vasta käynnistelemässä ja koordinaattorit työskentelivät omalla paikkakunnallaan usein yksin ilman oman ammattiryhmän tukea. Verkostolta toivottiin tietoa ja vertaistukea omaan työhön, ja yhdessä haluttiin vahvistaa muistikoordinaattoritoimintaa valtakunnallisesti. Nämä ovat muistikoordinaattoriverkoston keskeisiä tavoitteita edelleen, ja verkostotapaamiset keräävät kerta toisensa jälkeen erinomaisen palautteen. Tapaamisissa on mahdollisuus keskustella omasta työstä muiden samaa työtä tekevien kanssa; jakaa tietoa ja kokemuksia, vertailla käytäntöjä, kehittää muistikoordinaattorin työtä yhdessä. Verkostossa on voimaa!

Jotta muistisairaan ihmisen mielekäs ja turvallinen kotona asuminen on mahdollista, jokaiseen Suomen kuntaan pitäisi perustaa muistikoordinaattoreiden tehtäviä. Tämän puolesta Suomen muistiasiantuntijat ry otti kantaa tänä keväänä yhdessä Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen, Sosiaalitaidon kanssa. Muistikoordinaattori toimii ja vaikuttaa muistisairaan ihmisen entistä paremman arjen puolesta!Lue lisää:

Vaikuttava teko 8: Alva-toiminta laajenee vuonna 2013

Vuosi 2013 oli suurten tapahtumien ja muutosten aikaa Alva-toiminnassa. Suurin muutoksista oli, että aiemmin Folkhälsanin toimintana ollut ruotsinkielinen Kompetensnätverk inom demensvården yhdistyi Alva-verkostoon ja näin ollen toimintamme muuttui kaksikieliseksi, kun 25 uutta henkilöä tuli mukaan toimintaan. Toimintaan tuli myös osa-aikainen suunnittelija erityisesti ruotsinkielisen toiminnan työntekijäksi.Toinen suuri asia samana vuonna oli opintomatka Alankomaihin jossa pääsimme moneen todella kiehtovaan kohteeseen. Yksi keskeisistä matkakoheistamme oli Hogewaykin kylä muistisairaille ihmisille, joka on viime vuosina ollut erittäin paljon esillä suomalaisessa mediassa ja keskustelussa. Eikä siitä turhaan keskustella, olimme todella vaikuttuneita paikan toimintaperiaatteista ja ympäristön suunnittelusta. Käynti ja sen anti keskusteluttaa ja antaa uutta näkökulmaa vieläkin, vaikka siitä on kaksi vuotta.Kolmas iso asia oli toiminnan 15-vuotisen taipaleen juhlistaminen Turussa järjestetyssä tilaisuudessa. Päivän itseoikeutetut luennoitsijat olivat luonnollisesti kaikki Alvoja, jotta verkoston valtava osaaminen pääsi edes pieneltä osaltaan esittäytymään. Päivässä oli läsnä sama lämminhenkinen yhteishenki, minkä voi havaita kaikissa toiminna yhteisissä tapaamisissa. Kieliä toiminnassa voi olla useampia, mutta tavoite on kaikilla sama. Se on muistisairaan ihmisen hyvä elämä.

Liikkeelle pääsee monella tapaa ja näitä on jo kotimaahankin rantautunut

Merihenkinen Snoezelen-huone oli kiinnostava kokemus

Lounas Hogewaykin ravintolassa oli elämys

Vaikuttava teko 7: Ensimmäinen valtakunnallinen muistikävelytapahtuma vuonna 1995

Kuopiossa pidettiin 12.5.1995 koulutustilaisuus teemalla ”Dementiapotilaan toimintakyvyn parantaminen”. Tilaisuuteen osallistui 58 henkilöä.Tapahtuman yhteydessä järjestettiin ensimmäinen muistikävelytapahtuma, mielenosoitusmarssi poliisisaattueineen. Banderolleissa luki ”liike aktivoi aivoja”. Marssilla haluttiin herättää kiinnostus muistisairaan ihmisen paremman hoidon puolesta. Vaikuttava teko!

Marssijoita Kuopion tapahtumassa vuonna 1995.Muistikävelyidean keksi Ulla Eloniemi-Sulkava. Ulla oli ollut kesällä 1994 USA:ssa ja tutustunut paikallisyhdistysten Memory Walk -tapahtumiin, joita siellä järjestettiin tiettynä päivänä ympäri vuoden. Ulla kehitti siitä suomalaisen muistikävelyperinteen vuosiksi eteenpäin.Tämän jälkeen valtakunnallinen muistikävely järjestettiin vuoteen 2006 asti marssina, näyttävänä mielenosoitustapahtumana banderolleineen. Marssi keräsi ajoittain hyvinkin runsaasti osallistujia ja sai huomiota. Samassa yhteydessä julkaistiin kannanotto, joka käytiin yhtenä joukkona luovuttamassa päättäjille.Vuonna 1995 aloitettu muistikävelytapahtuma on tänä päivänä voimissaan ajankohtaisseminaarin ja kannanoton muodossa ilman mielenosoitusta ja marssia. Toki aihetta niillekin olisi eivätkä ne ole poissuljettuja, jos jäsenet sitä jatkossa toivovat. Tänä vuonna valtakunnallinen muistikävelypäivä on 23.4.2015 arjen suvaitsevaisuuden teemalla. Marssin aihetta olisi siinäkin.

Vaikuttava teko 6: Yhdistyksen nimenmuutos aina ajassa mukana

Yhdistyksen 25-vuotisen historian aikana monet käsitteet ovat olleet muutosten kourissa. Yhdistys on ollut omalta osaltaan niihin vaikuttamassa ja omaksumassa uusia käsitteitä yhdistyksen nimeä myöten. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti!Vuonna 1990, kun yhdistys perustettiin, nimi oli Suomen dementiahoitajat ry. Perustajina olivat silloiset Leenankodin työntekijät Ulla Eloniemi, Pirkko Telaranta, Tarja Kähkönen sekä Marja Vierma. Suomen dementiahoitajat ry:n tarkoituksena oli vaikuttaa hoitotyön laatuun sekä nostaa hoidon profiilia. Näin se myös teki!Vuonna 1996 nimi muutettiin yhdistysrekisterin päätöksellä 20.9.1996 Suomen dementiahoitoyhdistys ry:ksi. Nimen ja sääntöjen muuttumisen myötä yhdistyksen tarkoitus ja toiminta profiloituivat entistä selkeämmin muistisairaiden ihmisen hoidollisten oikeuksien edunvalvojaksi ja puolustajaksi. Yhdistys pyrki toiminnallaan vaikuttamaan hoidon kehittymiseen. Nimenmuutos johtui siitä, että kiinnostusta muistisairaiden ihmisten hoitoon heräsi myös muissa ammattiryhmissä. Nimenmuutoksella painotettiin moniammatillisuutta, mitä yhdistyksessä jo alusta pitäen pidettiin tärkeänä.Vuonna 2008 nimi muutettiin Suomen muistiasiantuntijat ry:ksi. Tuolloin alan käsitteet olivat Suomessa muutoksen kourissa ja alettiin puhua laajemmin muistisairauksista dementian sijaan. Yhdistys oli nimenmuutoksensa kera edelläkävijänä. Yhdistyksen uudella nimellä oli mietityt perusteet: tarve korostaa alan vaativuutta ja käytännön erityisosaamista.”Olemme aina perustaneet toimintamme korkeatasoisiin asiantuntijavoimiin, vahvaan käytännön kokemukseen, aktiiviseen kehittämisotteeseen ja sitoutumiseen muistisairaiden ihmisten asiaan”, kirjoitti Carita Virkola vuonna 2008 nimenmuutoksen yhteydessä.Nämä ohjenuorat pätevät edelleen toiminnassamme – ainakin siihen pyrimme.

Lue lisää:

Vaikuttava teko 5: Kannanotto kotihoidon kehittämisen puolesta vuodelta 2006

Muistisairaiden ihmisten kotona asumisen tukemisesta keskustellaan tänä päivänä. Keskustelu ei ole uutta.Suomen muistiasiantuntijat ry julkaisi kannanoton 11.5.2006. Kannanoton aiheena oli ”Dementoituneiden kotona asumisesta tultava todellinen vaihtoehto laitosasumiselle”. Kannanotto luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Suomen kaikkiin kuntiin.Kannanotossa painotettiin, että hoitopaikkojen määrään, laatuun ja toimintakäytäntöihin tulee edelleen panostaa. Lisäksi tuotiin esille, että kotihoitoa on tuettava kohdentamalla ja keskittämällä palvelut tarkoituksenmukaisesti.Kannanotossa painotettiin myös, että yhdistys oli jo 1998, 1999 ja 2003 kiinnittänyt valtion ja kuntien päätöksentekijöiden huomiota siihen, että muistisairaat ihmiset tarvitsevat heidän erityistarpeisiinsa rakennettiin kotihoidon palvelujärjestelmän.Kannanotossa esitettiin vaatimus, että muistisairaiden ihmisten kotona asumisesta on saatava todellinen vaihtoehto.Ajankohtaista keskustelua taas vaalien alla! Kannanoton allekirjoittajana oli yhdistyksen puolesta hallituksen puheenjohtaja Raimo Sulkava.Mitä Raimo Sulkava on mieltä tänä päivänä? Ovatko asiat edenneet? Raimo Sulkava kirjoittaa aiheesta kolumnissaan tuoreessa Memo 1/2015.Lue lisää:

Vaikuttava teko 4: Elämänlaatutestamentti julkistetaan vuonna 2004

Elämänlaatutestamentti on tänä päivänä monelle tuttu lomake. Sen juuret juontavat vuoteen 2000, jolloin yhdistyksen hallituksen jäsen, neurologian erikoislääkäri, geriatrian professori Raimo Sulkava julkaisi oman hoitotestamentin.Hoitotestamentissa Raimo Sulkava kertoi esimerkinomaisesti hänelle itselleen pienet ja vähän suuremmatkin tärkeät asiat arkielämässä. Asiat olivat sellaisia, jotka hänen mielestään erityisesti pitäisi ottaa huomioon tilanteessa, jolloin hän ei niistä itse pystyisi huolehtimaan. Kirjoitus herätti jo alkuvaiheessaan kovasti kiinnostusta.Siitä tämä positiivinen hoitotestamentti on pikku hiljaa kehittynyt. Vuonna 2004 hoitotestamentti nimettiin elämänlaatutestamentiksi, jotta sen erottaa perinteisestä hoitotestamentista. Elämänlaatutestamentti -nimeä ehdotti silloinen hallituksen jäsen Pirkko Valvanne.

Lue lisää:

Vaikuttava teko 3: Elo-D -havainnointimenetelmä kehitetään

Suomen muistiasiantuntijat ry kehitti Elo-D (elämänlaadun observointi dementiatyössä) -havainnointimenetelmän ”Dementoituneen elämänlaadun ja hyvinvoinnin arviointi” -projektissa vuosina 2005–2008 RAY:n tuella.Elo-D -havainnointi perustuu havainnointiin tyypillisen päivän kulusta asukkaan näkökulmasta. Yhdessä muiden tiedonkeruumenetelmien kanssa se antaa tietoa siitä, miten muistisairas asukas voi ja millainen on hänen päivänsä. Arvioinnin avulla yhdessä henkilöstön kanssa määritetään yksikön vahvuudet ja kehittämiskohteet laadukkaan hoidon kehittämiseksi.Elo-D -havainnointi perustuu muistisairaiden ihmisten hoitoa ohjaaviin suosituksiin, linjauksiin ja lainsäädäntöön. Lähtökohtana on näkemys siitä, että asukkaan hyvinvoinnin kannalta on keskeistä asukkaan identiteetin ja turvallisuuden kokemuksen tukeminen, mielekäs toiminta sekä yhteisyys merkityksessä kuulua joukkoon ja olla hyväksytty omana itsenään. Kehittämishaasteet on tyypillisesti todettu olevan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen alueella sekä arjen mielekkään toiminnan vähäisyydessä.Elo-D -havainnointimenetelmän avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, millainen asukkaan psykososiaalinen hyvinvointi on; miten asukas voi toimia ja olla osallisena elämässä hoitopaikassaan sekä mitkä asiat tuottavat hänelle hyvää tai pahaa oloa. Menetelmä antaa myös hoidon kehittämisen kannalta merkityksellistä tietoa toimintayksikön tiloista ja toimintakulttuurista.Projektissa oli mukana 25 erilaista muistisairaiden yksikköä eri puolilta Suomea. Ne olivat Suomen muistiasiantuntijat ry:n yhteisöjäseniä. Projektikoordinaattorina oli THM, sh Marja Salo, joka vastasi projektin toteutuksesta. Hankkeen ohjausryhmässä olivat yhdistyksen silloinen toiminnanjohtaja Carita Virkola sekä sh Helena Ahlers Folkhälsanilta, FT, esh Ulla Eloniemi-Sulkava Suomen muistiasiantuntijat ry:n hallituksesta, PsT, sh Sirkka-Liisa Heimonen Ikäinstituutista sekä VTM Saila Sormunen ja dosentti, VTT Päivi Topo Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksesta, Stakesista. Elo-D on tuotesuojattu.Lue lisää:

  • Salo M, Karesvuori T. Meillä uskalletaan haaveilla asukkaiden kanssa. Työkaluja muistisairaan ihmisen arvokkaaseen elämään -kehittämisprosessi Kanervikkola-kodissa. Memo 2013;3. (artikkeli tekstinä)
  • Salo M, Karesvuori T. Työkaluja arvokkaaseen arkeen. Memo 2012, 1. (artikkeli tekstinä)

Vaikuttava teko 2: Alva-toiminta aloitetaan

Suomen muistiasiantuntijat ry käynnisti vuonna 1998 Alva-toiminnan. Toiminta on sittemmin jatkunut 15 vuotta RAY:n tuella – hienoa! Alva-toiminta on muistisairaiden ihmisten hoitotyöstä kiinnostuneille alan ammattilaisille tarkoitettu vapaaehtoinen verkosto, joka toimii sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Jokainen verkoston jäsen eli Alva toimii yhdistyksemme edustajana ja järjestää toimintaa omalla alueellaan.Alva-toiminta sai alkunsa aktiivisista ja edistyksellisistä hoitajista, jotka halusivat välittää uutta tietoa ja kehittää muistisairaiden ihmisten hoitoa. 1990-luvun lopulla moni koki kuitenkin olevansa yksin muistisairaan ihmisen hoitotyön kehittämisinnon kanssa. Yhdistyksen aktiiviset jäsenet ehdottivat, että yhdistys järjestäisi tukea kaikille jotka haluavat edistää muistisairaan ihmisen hyvää hoitoa ja näin sai alkunsa Alva-toiminta. Memon edeltäjässä Dementiauutisissa oli ilmoitus verkoston perustamisesta ja kiinnostuneita löytyi noin 30. Osa näistä alkuperäisistä jäsenistä on vieläkin mukana toiminnassa. Vuoden 2014 lopussa Alvoja oli 75.Vuosien varrella moni ansioitunut Alva on myös saanut tunnustusta tekemästään vapaaehtoistyöstä. Viisi Alvaa on saanut yhdistyksen ansiomerkin työstään muistisairaan ihmisen paremman elämän puolesta.Alvat seuraavat aikaansa ja ovat kiinnostuneita hyvistä hoitokäytännöistä. Siksi aika ajoin on hyvä tehdä opintomatkoja ja tutustua miten muualla asioita hoidetaan. Yksi huippukohdista on ollut matkamme Hollantiin ja siellä käynti Hogewayn kylämallisessa asuinratkaisussa muistisairaille ihmisille. Tämä kohde sai ryhmämme keskustelemaan ennenäkemättömällä vilkkaudella ja se on paljon sanottu joukosta jolla jutun juurta riittää.

Lue lisää Alva-toiminnasta tästä

Vaikuttava teko 1: Vuoden Muistitekoja vuodesta 1994

Vuoden Muistiteko -tunnustus jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Tunnustus oli tuolloin nimellä Vuoden Dementiahoitaja. Tunnustuksella haluttiin, ja edelleen halutaan, nostaa esiin henkilöitä tai tahoja, jotka erityisen ansiokkaasti ovat toimineet muistisairaan ihmisen paremman arjen puolesta. Vuonna 1994 tunnustus annettiin perushoitaja Anna-Leena Ryhäselle Iisalmesta. Vuonna 2006 tunnustuksen saajaksi peräänkuulutettiin valtakunnan tason poliittista päättäjää, joka olisi näkyvästi ajanut muistisairaiden ihmisten asioita. Yhtään ehdokasta ei löytynyt! Tunnustus jätettiin jakamatta – vaikuttava teko tämäkin! Juhlavuonna tunnustus jaetaan jo 22. kerran.

Historian havinaa: Vuoden Muistiteko 2005 geriatri Kaarina Kaltiala ja esh Irina Mäkilä Tampereen Kaupin sairaalan muistipoliklinikalta kukitettuina sekä yhdistyksen edustajat Tiina Huusko, Erja Kurkinen-Kopra ja Pirkko Valvanne.