Muistisairaan ihmisen edunvalvonta 2013-2016

Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projektissa kehitettiin asiakkaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon, maistraatin holhoustoimen, yleisen edunvalvonnan ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Myös näiden eri toimijoiden osaamisen vahvistaminen ja oikeudelliset ennakoinnin keinot kuten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto olivat projektin toiminnassa keskeisiä.

Hyödynnä projektissa kehitettyä

Projektissa luotiin runsaasti vapaasti hyödynnettäviä materiaaleja, työvälineitä ja uusia käytäntöjä. Kehittämistyön tuloksista ja kokemuksista rakentui Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamalli, joka on sovellettavissa jokaiseen kuntaan.
Ota toimintamalli ja monet muut projektin kehittämät materiaalit ja työvälineet käyttöösi Tuotokset-alasivulta.Projekti toteutettiin sekä paikallisella tasolla että valtakunnallisesti. Tutustu projektin yhteistyökumppaneihin Toimijat-alasivulla – sieltä löydät mm. projektin kuntakumppaneiden Rovaniemen ja Sipoon solmukohtien kartoitusten yhteenvedot sekä muistiot kehittämistyön etenemisestä. Materiaalivinkit-alasivulta löydät oikeudelliseen ennakointiin ja edunvalvontaan liittyviä lähteitä, verkkosivustoja, kirjallisuutta ja lainsäädäntöä.Projektia rahoitti RAY.Jos haluat lisätietoa, mielellään kerromme. Ota yhteyttä puh. (09) 454 28 48 tai info@muistiasiantuntijat.fi

Söin muistaakseni -projekti 2011–2012

Tavoite: Hankkeen tavoitteena oli tuoda esille ravitsemuksen merkitys ikääntyneiden aivoterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.Tulokset/tuotokset: Hankkeen tuotoksena ilmestyi Syö muistaaksesi -kirja. Hanke osallistui ruokailusuunnittelun oppaan päivittämiseen. Hankkeessa aloitettiin seurantatutkimus ravitsemus- ja ruoanvalmistuskurssien vaikutuksista osallistujien ruokavalion laatuun, ravitsemustilaan ja elämänlaatuun. Kursseja järjestettiin yhteistyössä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen marttojen kanssa. Osallistujia oli 80, joista 90 % naisia. Osallistujat olivat 59 – 83 -vuotiaita, keski-ikä 69 vuotta. Osallistujapalaute oli erittäin myönteistä. Hankkeessa järjestettiin 66 luentoa, kurssia, koulutusta tai tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä n. 2000 henkilöä.

Ravitsemus muistisairaan kodissa -projekti 2009–2012

Tavoite: Kehittämisosuuden tavoite oli kehittää kotona asuvien muistisairaiden ravitsemuskuntoutuksen malli valtakunnalliseen käyttöön. Tutkimusosion tavoitteena oli tutkia kotona asuvien muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravinnonsaantia, ravitsemustilaa sekä selvittää räätälöidyn ravitsemushoidon vaikuttavuutta muistisairaiden ja puolisohoitajien ravinnonsaantiin, ravitsemustilaan sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin randomoidulla kontrolloidulla asetelmalla.Tulokset/tuotokset:Tutkimuksen tuloksena havaittiin että ravinnonsaanti ja elämänlaatu parani interventioryhmässä verrattuna kontrolliryhmään. Muistisairaiden kohdalla ero proteiinin ja kalsiumin kohdalla oli tilastollisesti merkittävä. Selvimmin intervention vaikuttavuus näkyi tuloksissa muistitoimintojen ja ajattelun osalta. Tutkittavien toimintakyky säilyi interventioryhmässä parempana verrattuna kontrolliryhmään. Tutkimusosion tuloksena todetaan että kotona asuvien iäkkäiden ryhmä on heterogeeninen ja siksi tämän kohderyhmän osalta räätälöidylle ravitsemusohjaukselle on tarvetta. Aineistoa on tarkoitus analysoida projektin päättymisen jälkeen ja siitä on suunnitteilla väitöskirjatyö. Hankkeen tuotoksena syntyi Ikääntyneen ravitsemus -opas/, joka on käytännönläheinen iäkkäille henkilöille itselleen ja heidän kanssaan työskenteleville tarkoitettu ravitsemusopas.

Kotona Paras -projekti 2008–2011

Tausta ja tavoite: Kotona Paras -projekti oli Suomen muistiasiantuntijat ry:n, Espoon ja Sodankylän toteuttama toimeenpanoprojekti vuosina 2008–2011. Päämääränä oli muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Projektissa juurrutettiin kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa vaikuttavaksi todettua muistikoordinaattoritoimintaa kunnan hoito- ja palveluketjuun ja muokattiin koko palvelujärjestelmää muistisairaan ihmisen kotona asumista tukevaksi. Päätavoitteena oli saatujen kokemusten pohjalta luoda helposti levitettävä, joustava ja yhteistyötä korostava toimeenpanomalli. Toisena tavoitteena oli luoda osaavan henkilöstön kriteeristö rekrytointi- ja kehityskeskustelujen apuvälineeksi.Tulokset/tuotokset: Päätulos on kokemusten pohjalta luotu toimeenpanomalli. Se on prosessikuvaus siitä, miten kunnat voivat luoda interventiotutkimuksessa vaikuttavuutta osioittavasta ideaalimallista oman mallin. Toimeenpanomallin käyttöönottoon on kirjoitettu opas. Yhtenä juurruttamisen keinona oli muistimentorointi. Siitä kirjoitettiin myös opas. Toinen tulos on kotihoitoon, lyhytaikaishoitoon ja muistikoordinaattoreiden työhön suunnatut osaamiskriteeristöt. Osaamiskriteeristöissä on kyse siitä erityisosaamisesta, jota tarvitaan muistisairaan ihmisen kohtaamisessa ja hoidossa. Osaamiskriteeristöt tehtiin yhdessä Espoon ja Sodankylän muistisairaan ihmisen hoito- ja palveluketjun toimijoiden sekä valtakunnallisen muistikoordinaattoriverkoston kanssa. Osaamiskriteeristöt ovat kollegapuheenvuoroja muistisairaan ihmisen hoidon kehittämiseksi.

Dementoituneen elämänlaadun ja hyvinvoinnin arviointi -projekti Elo-D 2005–2008

Päämäärät ja tavoitteet

• Tavoitteena oli kehittää Suomen oloihin sopiva, edullinen, käyttäjäystävällinen ja asiakaslähtöinen menetelmä, joka tuotti dementoituneen elämänlaadun ja hyvinvoinnin tukemisen ja koko hoitoyhteisön hoidon ja palvelun kehittämisen kannalta oleellista mitattua tietoa.
• Havainnoinnin avulla saatiin tietoa dementoituneen hyvästä olosta tai pahoinvoinnista sekä vuorovaikutuksesta. Havainnoiden kerätiin myös tietoa siitä, missä määrin hoito- ja palvelukulttuurissa oli dementoituneen hyvinvointia tukevia elementtejä. Mittausten toistamisen avulla voitiin arvioida dementoituneen hyvinvoinnin paranemista.
• Tavoitteena oli tuottaa arviointimenetelmä atk-pohjaisena sekä suomen että ruotsinkielisenä versiona kirjallisine käyttöohjeineen.
• Dementiayksikössä tehdyn arvioinnin perusteella henkilökunta sai palautteen kehittämiskohteista yksikössä kuin myös yksikön vahvuuksista.
• Projektin aikana kehitettiin tähän soveltuva viestintä- ja koulutusohjelma.

Yhteistyö

• Projekti toteutettiin Suomen muistiasiantuntijat ry:n, Stakesin, Folkhälsanin ja Ikäinstituutin asiantuntijoista muodostaman projektiryhmän tukemana halukkaissa Suomen muistiasiantuntijat ry:n yhteisöjäsen -yksiköissä.

Kohderyhmä

• Yhteistyöhön arviointimenetelmän kehittämiseksi ilmoittautui 35 yhdistyksen yhteisöjäsentä eri puolilta maata. Näissä sekä julkisissa että yksityisissä hoitoyhteisöissä tarjottiin ympärivuorokautista hoitoa dementoituneille.

Muistipalvelukeskus dementoituneen kotihoidon tueksi projekti 2004–2006

Suomen dementiahoitoyhdistys (vuodesta 2008 Suomen muistiasiantuntijat ry) laati toukokuussa 2003 suositukset kunnille dementoituneiden kotihoidon hoito ja palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Suositusten pohjalta Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoitusta Muistipalvelukeskus dementoitunen kotihoidon tueksi projektiin vuosille 2004–2006.Projekti toteutettiin Suomen dementiahoitoyhdistyksen ja Helsingin kaupungin Keskisen kotihoidon Kallion lähipalvelualueen sekä Eteläisen sosiaali ja lähityöyksikön kiinteänä yhteistyönä.Projektin päämäärä ja tavoitteetProjektin päämääränä oli mallintaa dementoituneiden ja heidän läheistensä tarpeet huomioivaa, dementoituneiden kotihoitoa painottavaa ja tukevaa palvelujärjestelmää. Keskeisimpinä tavoitteina oli dementoivan sairauden diagnoosin aikaansaaminen sekä asiantuntevan ja vastuunkantavan dementiahoitoverkoston luominen ja kehittäminen.Käytännön työssä tämä tarkoitti

• saada kotihoitoon verkottunut dementiapotilaiden hoitojärjestelmä, joka tukee kotihoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta
• dementiapotilaiden kotihoidon hoitoverkoston hoitokäytännöt ja lähitiimien arkityö muuttuvat ja kehittyvät dementiapotilaan kotihoitoa tukevaksi
• kotihoidon alueelle saadaan oma dementiakoordinaattori.

Projektin kohderyhmä

• avohoidossa asuvat muistihäiriö- ja dementiaoireiset
• em. omaiset ja läheiset
• kotihoidon sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Projektipotilaiden/-asiakkaiden kriteerit

• Keskisen Kotihoitoyksikön tai Eteläisen sosiaali- ja lähityönyksikön asiakas
• asianmukaiset tutkimukset oli tehty ja todettu etenevä dementoiva sairaus, tai
• MMSE 20 tai alle, tai
• jonotti dementiatutkimuksiin muistihäiriöpoliklinikalle Koskelaan, tai
• oli hakeutunut Marian sairaalan päivystykseen dementiaoireiden vuoksi.

Projektin eteneminenProjektin aikana koulutettiin kaksi dementiakoordinaattoria; toinen Kallion kotihoidon ja toinen Eteläisen sosiaali- ja lähityöyksikön alueelle. Kotihoidosta oli irrotettu omasta työstään koulutettavaksi yksi terveydenhoitaja syyskuussa 2005 vuoden 2006 loppuun. Eteläisen sosiaali- ja lähityön yksikön vanhuspalveluiden kotipalveluohjaaja kouluttautui koordinaattoriksi oman työnsä ohella. Kotihoidon lähitiimeille pidettiin yhteisiä koulutuksia. Lisäksi tiimejä ohjattiin tiimipalavereissa heidän omien potilasesimerkkiensä avulla. Hoitajia ohjattiin myös henkilökohtaisesti kotikäynneillä ja puhelinkonsultaatioiden avulla. Tavoitteena oli, että tiimien ja hoitajien arkityö ja hoitokäytännöt muuttuisivat ja kehittysivät dementiapotilaan yksilöllistä kotihoitoa tukevaksi. Koulutettavat dementiakoordinaattorit ja tiimien hoitajat saivat myös koulutusta ja ohjausta omaisten tukemiseen ja ohjaukseen.