Blogi

Projekti päättyy – loppuarvioinnin ja kiitosten aika

20. joulukuuta 2016

Kolme ja puoli vuotta. 98 eri työryhmien kokoontumista. 532 työryhmäosallistumista. 143 tilaisuutta, koulutusta ja tapahtumaa. 18 artikkelia. 665 tilastoitua neuvontapuhelua ja -sähköpostia ja ainakin saman verran tilastoimatta jääneitä. 114 blogikirjoitusta. 18933 suoraan tavoitettua ihmistä – välillisen tavoitettavuuden ollessa moninkertainen.Eri suoritteiden määrä on vaikuttava mutta samalla ei voi olla ihmettelemättä, mihin tuo aika menikään. On vaikeaa uskoa, että kolmen ja puolen vuoden kehittämistyö Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projektissa on tullut päätökseen. Olo on haikea, mutta samalla vilpittömän kiitollinen mahdollisuudesta olla mukana kehittämässä oikeudellista ennakointia, edunvalvontaa ja näihin liittyvää yhteistoimintaa yhdessä niin monen upean toimijan kanssa.Projektin vaikutukset ovat selvät. Laaja ja monimenetelmäinen loppuarviointikin kertoi sen. Asiakkaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, maistraattien holhoustoimen, yleisen edunvalvonnan, kolmannen sektorin ja muiden yhteistoiminta kehittyi, vahvistui ja vakiintui – näin raportoi 99 % projektissa mukana olleista. Erityisesti kynnyksetön vuoropuhelu ja tiedonkulku vahvistuivat sekä ymmärrys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä selkeytyi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen vahvistui oikeudellisissa kysymyksissä ja oikeusalan muistisairaan ihmisen kohtaamisessa (99 % osallistuneista). Ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten saama ohjaus- ja neuvonta oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan kysymyksissä aktivoitui, säännöllistyi ja vakiintui (99 % osallistuneista). Kansalaisten tietous oikeudellisen ennakoinnin keinoista ja edunvalvonnasta lisääntyi (93 %). Lähes 100 % osallistuneista raportoi, että turhien edunvalvonnan tarpeen ilmoitusten määrä vähentyi. Edunvalvonnan määräämisen prosessit selkeytyivät ja roolit ja tehtävät hahmottuivat. Resursseja vapautui ja työtaakat kevenivät – näin raportoivat erityisesti maistraatin holhoustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Tulokset juurtuivat Rovaniemelle ja Sipooseen 97 prosenttisesti sekä olivat valtakunnallisesti vapaasti hyödynnettävissä aktiivisen viestinnän ja verkostoitumisen avulla (vain 2 % projektiin osallistuneista ei ollut tätä mieltä). Asiakasedustajien mukaan luottamus asioiden hoitoon parani huomattavasti – projektin myötä asiakas pääsee nyt paremmin oikeuksiinsa (100 % osallistuneista).Projekti kehitti käytäntöjä, loi materiaaleja ja työvälineitä, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä ja jo nyt todistettavasti levinneet valtakunnallisesti. Projektin laajapohjaisen kehittämistyön tuloksista ja kokemuksista rakentui Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamalli, joka nyt iloksemme jatkaa leviämistä maassamme. Ota projektin tuotokset käyttöön täältä.On ollut palkitsevaa tehdä kehittämistyötä sitoutuneiden, innostuneiden ja aktiivisten kumppaneiden kanssa. Suurin kiitos kuuluu Sipoon ja Rovaniemen sosiaali- ja terveydenhuollolle, maistraatin holhoustoimelle, yleiselle edunvalvonnalle, kolmannelle sektorille ja muille toimijoille ennakkoluulottomasta, avoimesta ja ahkerasta kehittämistyöstä. Erittäin lämmin kiitos myös projektin valtakunnallisille yhteistyökumppaneille: eri maistraattien edustajista muodostetulle työryhmälle, valtakunnalliselle muistikoordinaattoriverkostolle, oikeusministeriön yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmälle, Edunvalvontavaltuutus ry:lle, Folkhälsan Välfärd Ab:lle, Helsingin yliopistolle, IkäinstituutilleMuistiliitto ry:lle ja Muistivuori Oy:lle. Lämmin kiitos myös RAY:lle projektin rahoittamisesta. Kiitokset ansaitsevat ehdottomasti myös työkaverimme, yhdistyksemme hallitus ja kotijoukkomme. Yhdessä olemme ylivoimaisia!Yhteisestä matkasta kiittäen ja rauhallista Joulun aikaa toivotellen,
Henna ja Elina

Muistikoordinaattoreiden verkostotapaamisessa pohdittiin vaikuttavuuden avaimia

14. joulukuuta 2016

Valtakunnallinen muistikoordinaattoriverkosto kokoontui viime viikolla 12. tapaamiseensa. Verkoston aloitteesta ja toiveesta tällä kertaa oli kutsuttu mukaan myös muistikoordinaattoreiden esimiehet, ja kaiken kaikkiaan koolla oli lähes 70 muistikoordinaattoria ja esimiestä – taas rikkoontui osallistujaennätys! Vuonna 2011 perustettu muistikoordinaattoriverkosto se vain kasvaa ja vahvistuu!Tämän kertaisen tapaamisen teemana oli muistikoordinaattoritoiminnan alueelliset erot ja yhtäläisyydet sekä toiminnan vaikuttavuus. Puhujaksi oli kutsuttu mm. Ulla Eloniemi-Sulkava, joka alusti otsikolla ”Muistikoordinaattorin kustannusvaikuttava toiminta palvelujärjestelmässä: mitä tiedämme tutkimuksista?” Tätä aihetta moni verkostolainen oli toivonut käsiteltävän tapaamisessa, jossa on myös esimiehiä paikalla. Ulla Eloniemi-Sulkava kertoi tutkimusten osoittavan, että muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukemisessa palveluiden vaikuttavuus nivoutuu keskeisesti ihmisen ja hänen perheensä kokemiin tarpeisiin vastaamiseen. Hän kysyikin, kuinka hoidossa huomioidaan muistisairaiden ihmisten tarpeet, ja tiedämmekö, mitkä ovat heidän tarpeensa? Vai onko tarjoamamme hoito ja palvelut muistisairaan ihmisen näkökulmasta vain suoritteita? Muistikoordinaattorilla on keskeinen rooli kotona asumisen mahdollistamisessa kokonaisvastuun ottajana, ongelmatilanteiden ennakoijana ja niiden ratkaisuprosessin koordinoijana. Vaikuttavaa toimintaa on nopea tarttuminen olemassa oleviin ongelmiin. Ihmislähtöisyyselämänlaadun päämäärä ja pyrkimys vastata ihmisen tarpeisiin ovat muistisairaiden ihmisten vaikuttavan hoito-ja palvelujärjestelmän ydinkysymyksiä, korosti Eloniemi-Sulkava.Alustus herätti vilkkaan ja hyvän keskustelun, jossa oltiin muistikoordinaattorin työn ytimessä ja olennaisen äärellä. Osallistujia pohditutti esimerkiksi se, miten julkisessa palvelujärjestelmässä voitaisiin mahdollistaa muistikoordinaattorille edellytykset toimia joustavasti? Joustavuus ja ripeä reagointi kun on yksi vaikuttavuuden avaimista! Pohdittiin myös muistikoordinaattorin työpanoksen kohdentamista, kun monilla alueilla muistikoordinaattoreita on vähän suhteessa väestöpohjaan. Keskusteltiin muistikoordinaattoritoiminnan kohdentamisesta erityisesti niille ihmisille, joiden kotona asumisen jatkuminen on uhattuna. Ihmisille ja perheille, joiden auttaminen ja tukeminen vaatii nimenomaan rautaista ammattilaista (=muistikoordinaattori). Lisäksi keskustelussa nostettiin esille tarve lisätä tietoa ja ymmärrystä muistikoordinaattorin työstä, sen erityispiirteistä ja merkityksestä sekä nostaa muistikoordinaattoreiden työn ja ammattitaidon arvostusta.Perinteisesti näissä verkostotapaamisissa esitellään aina jonkin alueen muistikoordinaattoritoiminnan malli tarkemmin, ja tällä kertaa kuulimme Tampereen muistikoordinaattoreiden Nina Paasikallion ja Eija Huhtamon selkeän, hyvin valmistellun ja kiinnostavan esityksen Tampereen mallista. He ovat aktiivisesti kehittäneet omaa työtään ja tehneet paljon töitä oman työnkuvan ja tehtävien kirkastamiseksi, kun isossa yli 200 000 asukkaan kaupungissa on vain kaksi muistikoordinaattoria. Tampereen mallin esittelyn jälkeen jatkettiin pienissä pöytäryhmissä keskustelua siitä, mitkä ovat muistikoordinaattorin keskeiset tehtävät, hyvät käytännöt ja kehittämishaasteet eri alueilla.Muistikoordinaattoriverkoston tapaamiset keräävät kerta toisensa jälkeen erinomaisen palautteen. Se kertonee siitä, että verkosto ja sen tapaamiset vastaavat tarpeeseen! Palautteen perusteella tälläkin kertaa kollegoiden tapaaminen, ryhmäkeskustelut ja alustukset antoivat paljon. Tapaamisesta saatiin ajatuksia ja vinkkejä toiminnan kehittämiseen omalla alueella ja myös eväitä muistikoordinaattorin tärkeän tehtävän perustelemiseksi esimiehille ja päättäjille. Virkistystä ja hyvää mieltä unohtamatta!

Vilkasta keskustelua pienryhmissä.
Taukojumppaa Urve Jaakkolan johdolla.

Kirjoittanut: Elina Koponen

Huoli puheeksi! – ja muita toimintamallin onnistumisen mahdollistavia toimintaperiaatteita

07. joulukuuta 2016

Miten ottaa puheeksi oikeudellisen ennakoinnin keinot tai edunvalvonnan tarve asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa? Miten puuttua varhain hyväksikäyttöepäilyihin? Mitä tarkoittaa se, että jokaisella on velvollisuus ottaa huolensa puheeksi? Miksi kuitenkin toisinaan asiaan puuttumista lykätään ja vastuuta siirretään toisaalle?Esimerkiksi näitä kysymyksiä on pohdittu lukuisissa keskusteluissa projektin aikana, ja Sipoossa huolen puheeksiottamiseen on viime aikoina paneuduttu oikein perusteellisesti, kun projektin puitteissa järjestettiin Dialogisuuden edistäminen ja huolen puheeksi ottaminen ikäihmisten ja heidän verkostojensa kanssa -koulutus. Tarve koulutukselle oli noussut käytännön tarpeesta vahvistaa osaamista ja saada työvälineitä haastaviin ja huolta herättäviin asiakastyön tilanteisiin. Koulutus koostui kahdesta koulutusiltapäivästä sekä välitehtävästä, jossa kokeilimme dialogisuuden edistämistä ja huolen puheeksiottamista jossakin aidossa vuorovaikutustilanteessa ja saimme kokeiluun avuksi huolen puheeksioton ennakointityökalun. Kouluttajana toimi Jukka Pyhäjoki THL:stä.Osallistujien välitön palaute koulutuksesta oli erinomaista. Ihailimme ja kiittelimme Jukka Pyhäjoen taitoa rakentaa antoisa koulutus, joka asiantuntijaluennoinnin sijaan pohjautui pitkälti yhteiselle keskustelulle, pohdinnalle ja kokemusten jakamiselle hyvistä arkisista keinoista ja käytännöistä. Koulutus lisäsi ymmärrystä, taitoa ja toivottavasti myös rohkeutta ottaa asioita puheeksi yhteistyötä rakentavalla ja toista kunnioittavalla tavalla. Tälle osaamiselle on käyttöä niin töissä kuin myös muualla omassa arjessa. Mitä tapahtuu, jos kotona ottaa puheeksi jonkin hankalan, ehkä konfliktiherkänkin asian syyttelyn sijaan dialogisuutta edistävällä ja toista kunnioittavalla tavalla? Kokeilin ja voin suositella! Lue dialogisesta ja kunnioittavasta huolen puheeksi ottamisesta THL:n sivuilta .Viime viikolla julkaistiin Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamalli. Yhtenä keskeisenä elementtinä toimintamalliin kuuluu toimintaperiaatteet, ja näistä toimintaperiaatteista yksi on huolen puheeksi ottaminen. Toimintaperiaatteet ohjaavat, miten toimintaa tehdään. Yhteiset toimintaperiaatteet mahdollistavat toimintamallin onnistumisen – tavoiteltavan lopputuloksen ja muuttuneet käytännöt. Toimintaperiaatteet ovat projektin aikana nousseet ja tunnistettu yhteistoiminnan keskeisiksi edellytyksiksi, ja ne pohjautuvat myös THL:n VAY-mallin eettisiin toimintaperiaatteisiin.Toimintaperiaatteet ovat:1. Vastuun oivaltaminen
2. Varhainen tiedottaminen sekä ohjaus ja neuvonta
3. Huolen puheeksi ottaminen
4. Ihmislähtöisyys ja osallisuuden tukeminen
5. Yhteistoiminnan jatkuvuuden vaaliminenLue lisää toimintaperiaatteista Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamallin julkaisusta .
Kirjoittanut: Elina Koponen

Uuden toimintamallin hyödyt ja vaikutukset

01. joulukuuta 2016

Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamalli julkaistiin pari päivää sitten – oletko ehtinyt siihen jo tutustua?Jos et vielä ole ehtinyt, mutta haluat projektimme kehittämistyön hyödyt ja vaikutukset myös omaan kuntaasi – oman kuntasi ikääntyneille ja muistisairaille, sosiaali- ja terveydenhuollolle, maistraatin holhoustoimelle, yleiselle edunvalvonnalle, järjestöille ja muille toimijoille – tutustuminen uuteen julkaisuun kannattaa. Toimintamallissa on kuvattu keskeiset toimijat, yhteistoiminnan sisällöt oikeudellisesta ennakoinnista edunvalvontaan, osaamisalueet ja toimintaperiaatteet. Toimintamalli tarjoaa myös runsaan työkalupakin ja kahden kunnan konkreettiset esimerkit siitä, mitä toimintamalli heillä tarkoittaa sekä mitä hyötyjä ja vaikutuksia sillä on.Toimintamalli edistää ikääntyvän ja muistisairaan ihmisen oikeudellista ennakointia sekä edunvalvonnan oikein kohdentumista. Se vahvistaa yhteistoimintaa oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan sisällöissä ja konkretisoi yhteistoiminnan hyödyt:Asiakkaalle:
• kuntalaiset ja asiakkaat tietävät miksi ja miten varautua oikeudellisesti mahdolliseen toimintakyvyttömyyteen ja heitä siinä tuetaan
• asiakkaan itsemääräämisoikeus vahvistuu ja hänen tahtonsa tulee kuulluksi
• asiakkaan luottamus vahvistuu siihen, että hänen etunsa tulevat turvatuksi ja asiat hoidetuksi, vaikka hänen toimintakykynsä heikkenisi
• omaisten on arjessa helpompaa, joustavampaa, vähemmän byrokraattista ja usein myös halvempaa toimia toimintakyvyltään heikentyneen läheisensä puolesta, kun oikeudellinen ennakointi on hoidettu ajoissa kuntoon
• edunvalvonnan tarve tunnistetaan ja prosessi etenee sujuvasti ja nopeasti
• edunvalvonnassa olevan henkilön yksilölliset tarpeet tulevat kuulluksiAmmattilaisille:
• sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja varmuus oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan sisällöissä vahvistuu ja heistä jokainen antaa perusneuvontaa aiheen kysymyksissä
• oikeudellisen ennakoinnin keinojen ja edunvalvonnan tarpeen puheeksi ottaminen helpottuu
• selkeytyy, kuka toimintakyvyltään heikentyneen asiakkaan asioita hoitaa ja millä valtuuksilla
• uudet käytännöt ja työvälineet vapauttavat resursseja• potilastietojärjestelmiin kirjaamisen käytännöt selkeytyvät ja tiedonkulku paranee
• lääkärinlausuntojen ja edunvalvonnan tarpeesta kertovien ilmoitusten laatu paranee
• aiheettomien edunvalvonnan tarpeesta kertovien ilmoitusten määrä väheneeToimintamallia uskaltaa suositella myös sen vuoksi, että se todella rakentui projektissamme projektin kunta- ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyn kehittämistyön kokemuksista ja tuloksista. Toimintamalliin kiteytynyttä kehittämistyötä tehtiin sekä valtakunnallisella tasolla että kahden kuntakumppanin, Sipoon ja Rovaniemen alueilla. Valtakunnallisia yhteistyökumppaneita olivat mm. maistraattien edustajista muodostettu työryhmä, valtakunnallinen muistikoordinaattoriverkosto, oikeusministeriön yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä, Edunvalvontavaltuutus ry, Folkhälsan Välfärd Ab, Helsingin yliopisto, IkäinstituuttiMuistiliitto ry ja Muistivuori Oy – lämmin kiitos jokaiselle avoimesta yhteistyöstä ja kehittämistyöhön sitoutumisesta. Sipoon ja Rovaniemen toimijoille lisäksi erityinen kiitos panoksesta toimintamallin rakentumiseen sekä rohkeudesta julkaista osana toimintamallin kuvausta omien kuntien konkreettiset esimerkit toimintamallin hyödyistä ja vaikutuksista (lue tarkemmin julkaisun sivulta 12 alkaen).Toimintamallin ydinajatuksena toimii ihmislähtöisyys. Toimintamalli pohjautuu THL:n Varhaisen Avoimen Yhteistyön (VAY) mallin ylisektorisuuteen ja verkostodialogisuuteen sekä yhdistyksemme Kotona Paras -projektiin. Toimintamalli on yleinen kuvaus, joka on sovellettavissa jokaiseen kuntaan – ota se käyttöön täältä!

Kirjoittanut: Henna Nikumaa

Juhlan aikaa!

25. marraskuuta 2016

Rovaniemellä ja Sipoossa on vietetty projektin päätöstilaisuudet ja juhlistettu yhteistä kolmivuotista kehittämistyötä ja sen hienoja tuloksia. Tilaisuudet päättivät projektivaiheen kehittämistyön, mutta samalla vahvistettiin edellytyksiä sille, että yhteistoiminta oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan teemoissa näissä kunnissa edelleen jatkuu, juurtuu ja kehittyy.Rovaniemellä päätöstilaisuus pidettiin upeissa puitteissa Lappia-talossa, kellariteatteri Saivossa. Kyseessä oli kutsutilaisuus: Rovaniemen projekti- ja työryhmissä mukana olleet olivat kutsuneet mukaan esimiehensä ja muutamia kollegoitaan. Tilaisuudessa kerrattiin kehittämistyön matkaa ensimmäisistä yhteydenotoista ja tapaamisista tähän päivään sanoin ja kuvin sekä keskusteltiin saavutetuista tuloksista. Keskusteluissa projektin hedelminä esiin nousivat mm. selkiytyneet toimintatavat koskien esimerkiksi edunvalvonnan tarpeesta ilmoittamista sekä ohjausta ja neuvontaa oikeudellisen ennakoinnin kysymyksissä, uudet hyödylliset materiaalit oman työn tueksi, yhteydenottokynnysten madaltuminen sekä yhteinen toiminta eri toimijoiden kesken. Tilaisuudessa myös jälleen kerran pysähdyttiin sen kysymyksen äärelle, että miten projektissa kehitettyä hyvää jatkossa ylläpidetään ja viedään eteenpäin. Rovaniemellä Muistitiimi toimii vastuutahona toiminnan jatkuvuudelle, syväosaajat on nimetty, ohjauksen ja neuvonnan toimintaohjeen päivittämisestä on sovittu, edunvalvojat ja maistraatin holhoustoimen henkilöstö jalkautuvat jatkossakin sote-ammattilaisten koulutuksiin ja palavereihin jne. jne. Monia konkreettisia toimenpiteitä on siis sovittu ja jo käynnistettykin, ja jokainen kantaa oman vastuunsa toiminnan jatkumisesta. Lopuksi tilaisuus huipentui Sipoon ikääntyneiden ja vammaisten palveluiden johtaja Helena Räsänen koskettavaan ja ajatuksia herättäneeseen esitykseen Näemmekö muistisairaassa ihmisen vai diagnoosin?Sipoossa projektin päätöstilaisuutta vietettiin tunnelmallisessa Söderkullan kartanossa pienemmällä porukalla projekti- ja työryhmien jäsenten kesken. Yhdessä nautimme hyvästä ruuasta ja improryhmä Kolinan hullunhauskasta esityksestä sekä kilpaa kiittelimme toisiamme loistavasti sujuneesta kehittämistyöstä, johon jokainen on antanut oman arvokkaan panoksensa. Iltapäivään mahtui sekä paljon paljon naurua että myös haikeutta projektin loppumisesta ja projektityöntekijöiden ja Sipoon toimijoiden yhteistyön päättymisestä ainakin nyt tällä erää ja tässä muodossa.Lämmin kiitos iloa ja valoa marraskuun pimeyteen tuoneista ikimuistoisista juhlahetkistä kaikille mukana olleille!

Rovaniemellä:

Nostettiin maljat ja projektiryhmän pj Kimmo Määttä kertasi upeassa maljapuheessaan yhteistä kehittämistyön matkaa ja sen kohokohtia
Työryhmien jäsenet kertovat minkälaisia ratkaisuja on yhdessä löydetty ja kehitetty oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan solmuihin
Kiitos Rovaniemen projekti- ja työryhmäläisille avoimesta, ennakkoluulottomasta, ahkerasta ja sitoutuneesta paneutumisesta kehittämistyöhön

Sipoossa:

Malja, ei pelkästään hyvälle, vaan LOISTAVALLE yhteistyölle!
Helena Räsänen on päässyt mukaan improryhmä Kolinan esitykseen ja haastattelee työnhakijaa, jonka tunnetilat vaihtelevat nolosta yliystävälliseen, ilmavaivaisesta psykopaattiseen.

Kirjoittanut: Elina Koponen

Asiakkaat pääsevät nyt paremmin oikeuksiinsa – valtakunnallisilla holhouspäivillä levittämässä projektin tuloksia

10. marraskuuta 2016

Projektimme oli eilen mukana valtakunnallisilla holhoustoimen koulutuspäivillä, joissa oli osallistujia eri maistraateista ympäri Suomen noin sata henkilöä. Projektimme on ollut mukana vastaavilla päivillä vuosittain projektin alusta alkaen, myös muutamilla alueellisilla holhouspäivillä.Kävimme eilen läpi projektin kehittämistyön prosessia sekä konkreettisia tuloksia ja vaikutuksia. Lähes jokaiselle osallistujalle projektimme oli jo ennestään tuttu – ovathan he olleet yksi keskeisistä valtakunnallisista yhteistyökumppaneistamme. Palasimme projektin alussa tehtyihin laajoihin solmukohtakartoituksiin, nostimme sieltä muutamia keskeisiä solmuja ja esittelimme niihin projektissa kehitetyt ratkaisut. Avasimme myös projektin kehittämistyön askeleita ja kehittämistyön tuloksia eri toimijoiden näkökulmista.Tärkeimmät puheenvuorot projektin saavutuksista pitivät kuitenkin Lapin ja Uudenmaan maistraattien ylitarkastajat Janne Lehisto ja Elina Ravanne, jotka ovat molemmat olleet aktiivisesti mukana sekä valtakunnallisessa maistraattityöryhmässämme että Sipoon ja Rovaniemen paikallisissa työryhmissä. Janne ja Elina korostivat kehittämistyön konkreettisia hyötyjä omassa työssään. Sidosryhmät ovat tulleet tutuksi – toimijat ovat saaneet nimet ja kasvot ja kynnykset puolin ja toisin ovat käsinkosketeltavasti madaltuneet. Ymmärrys eri toimijoiden rooleista on kasvanut, prosessit on yhdessä avattu. Mahdollinen vastakkainasettelu on hävinnyt. Eri toimijat yhdessä ovat toteuttaneet erilaisia kehittämistoimenpiteitä – koulutuksista messuihin ja Muistifestareihin, hyvistä käytännöistä lääkärinlausuntopohjiin ja erilaisiin materiaaleihin asti. Projektin aikana edunvalvontavaltuutusten sekä laatu että määrä on kasvanut. Edunvalvonta kohdentuu oikeammin – turhat ilmoitukset edunvalvonnan tarpeesta ovat vähentyneet dramaattisesti. Uudet lääkärinlausuntopohjat ovat nopeuttaneet asiakkaiden prosesseja. Janne ja Elina nostivat esille myös sosiaali- ja terveydenhuollon neuvontatyön merkityksen ja pitivät kehitettyä ohjauksen ja neuvonnan toimintaohjetta erittäin tärkeänä työkaluna.Merkittävässä roolissa nähtiin myös projektin suunnitelmallinen juurruttamisen ja levittämisen työ – sekä Sipoon ja Rovaniemen että valtakunnallinen näkökulma. Levittämisen monitahoinen, -kanavainen ja -tasoinen suunnitelma kantaa hedelmää jo nyt. Projektin tulokset ovat jo nyt juurtuneet Sipoossa ja Rovaniemellä osaksi toimintoja, organisaatioita, palvelu- ja hoitopolkuja sekä prosesseja. Valtakunnallisesti monet eri verkostot ovat vieneet projektin tuloksia käytäntöihin, monet materiaalit ja työvälineet on otettu käyttöön ja liekkiä yhteistoiminnan kehittämiseksi sytytetty – viimeisimpänä esimerkkinä viime viikolla Kuopiossa, Tampereella ja Turussa käynnistyneet uudet yhteistyöryhmät oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittämiseksi. Mutta työ ei ole valmis. Työ jatkuu ja vaatii edelleen meidän jokaisen toimijan vastuunottoa yhteistyön jatkuvuuden vaalimiseksi tai sen käynnistämiseksi alueilla, joilla projektin tulokset eivät vielä ole tuttuja. Projektin kokemukset ja tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä. Loppuvuodesta ilmestyvä Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä –toimintamalli tulee olemaan yksi merkittävä levittämistyön väline.Projekti sai osallistujilta kiitettävää palautetta – koettiin, että projekti on todella vastannut yhteisiin tarpeisiin. Maistraattien valtakunnallinen ohjaus- ja kehittämiskeskus MOK lupasi edelleen pitää huolta siitä, että myös maistraatit ympäri Suomen kantavat vastuuta projektin tulosten levittämisestä. Upeaa!Päivän anti kiteytyi Janne Lehiston kommenttiin siitä, että projektin kehittämistyön myötä asiakkaat pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Voiko tärkeämpää tulosta projektilla ollakaan!

Ylitarkastajat Janne Lehisto ja Elina Ravanne konkretisoivat projektin tulosten hyötyjä maistraattien näkökulmasta.

Kirjoittanut: Henna Nikumaa

Kuopio, Tampere ja Turku aloittavat oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan yhteistoiminnan kehittämistyön

04. marraskuuta 2016

Projektimme Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä alkaa olla loppusuoralla. Olette voineet täältä blogista seurata projektin kehittämistyötä ja useiden tuotosten, tulosten ja hyvien käytäntöjen valmistumista. Projektin alusta asti on ollut selvää myös tulosten valtakunnallinen levittäminen, jota on suunnitelmallisesti toteutettu osana kehittämistyötä (ks. esim. blogikirjoitus 28.4.2016).Osana projektin valtakunnallista levittämistä jalkauduimme tällä viikolla Kuopioon, Tampereelle ja Turkuun. Kokosimme samaan tilaan paikalliset sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijat, maistraatin holhoustoimen, yleisen edunvalvonnan, käräjäoikeuden, pankkilakimiehet, järjestöt, vanhusneuvostot ja asiakasedustajat. Mitä tapahtui, kun he yhdessä nimesivät paikallisia oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan solmukohtia ja työstivät niihin ratkaisuja?Osallistujat kuulivat ensin tilaisuuksissa mukana kiertäneitä sipoolaisia ja rovaniemeläisiä heidän kokemuksistaan. Esittelimme muutamia keskeisiä solmukohtia, joihin sipoolaiset ja rovaniemeläiset kertoivat ratkaisunsa – miten ja minkälaisin toimenpitein he ovat solmukohtia paikkakunnillaan ratkaisseet. Tämän jälkeen paikalliset pääsivät pienryhmissä nimeämään post it -lapuille itse havaitsemiaan oman paikkakuntansa solmukohtia. Solmuja edustavia post it -lappuja löytyi jokaisella paikkakunnalla yli 100! Teimme solmuseinistä nopean yhteenvedon, jossa paikkakunnan keskeiset solmut tulivat näkyväksi. Merkittävää oli huomata, että solmukohdat olivat hyvin pitkälle samanlaisia jokaisella paikkakunnalla ja myös hyvin samanlaisia verrattuna niihin solmuihin, joista Sipoossa ja Rovaniemellä lähdettiin projektin käynnistyessä liikkeelle. Tämä oli myös lohduttavaa – Sipoon ja Rovaniemen kokemusten mukaan solmut on mahdollista yhdessä ratkaista.Solmuseinien yhteenvedon jälkeen osallistujat työstivät pienryhmissä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia solmukohtien ratkaisemiseksi. Osallistujat sekoitettiin pienryhmiin siten, että jokaisesta pöydästä löytyi eri tahojen edustajat. Pöydissä työskenneltiin aktiivisesti ja keskustelu oli huimaavan vilkasta. Pöytäliinoina pöydissä toimivat fläppipaperit saivat pintaansa tekstiä ja toimenpide-ehdotuksia kertyi pitkät listat. Rovaniemeläiset ja sipoolaiset olivat mukana keskusteluissa ja antoivat vinkkejä kehittämistyöhön.Voi sanoa, että yhteisessä työskentelyssä syntyi konkreettista yhteistoimintaa. Työskentelyn hedelmien purun päätteeksi jokaisessa kaupungissa perustettiin siltä istumalta yhteistyöryhmä, joka lähtee oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan paikallisia solmuja ratkaisemaan. Jokaisella paikkakunnalla uuteen työryhmään vapaaehtoisia ilmoittautui runsaasti jokaisesta keskeisestä toimijatahosta – enemmän kuin uskalsimme toivoakaan. Upeaa! Ensimmäisen kokoontumisen kokoonkutsujatkin löytyivät kitkatta.Loppuvuodesta julkaistava Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamallin kuvaus tulee olemaan näille työryhmille selkeä ja odotettu työväline. He voivat suoraan hyödyntää toimintamallia, jossa kuvataan yhteistoiminnan ydinelementit, kehitetyt työvälineet ja konkreettiset hyödyt ja vaikutukset sekä kehittämisprosessin keskeiset askeleet. Sipoon ja Rovaniemen esimerkit toimintamallin kuvauksessa innostavat kehittämistyön. Toivotamme Kuopion, Tampereen ja Turun uusille yhteistyöryhmille intoa yhteistoiminnan kehittämiseen!Kiitämme lämpimästi jokaista sipoolaista ja rovaniemeläistä, jotka urheasti kiersivät kansamme Suomea, jakoivat kokemuksensa muiden hyödyksi ja innostivat esimerkillään. Kiitämme myös lämpimästi paikallisia yhteistyökumppaneita, jotka mahdollistivat tilaisuuksien järjestämisen – kiitokset paikallisille muistikoordinaattoreille, maistraateille ja muistiyhdistyksille. Yhteistyössä on voimaa!

Rovaniemeläiset ja sipoolaiset kertoivat kehittämistään solmukohtien ratkaisuista.
Lapuille kirjatut solmut muodostivat vaikuttavia solmuseiniä.
Solmuseinien yhteenvedot paljastivat, että solmukohdat eri paikkakunnilla olivat yhteneväisiä.
Osallistujatahot sekoitettiin pienryhmiin, joissa työstettiin ratkaisuja solmukohtiin.
Maistraatin päällikkö Anne Oksanen piti tilaisuuksissa motivaatiopuheenvuoron, jossa maalasi kuvan tulevaisuudesta, jossa ennakointi ja yhteistoiminta on itsestäänselvyys.
Yhteistyössä on voimaa!

Kirjoittanut: Henna Nikumaa

Hulinaa Hyvä Ikä –messuilla!

21. lokakuuta 2016

Edunvalvontaprojektimme yhdessä ETNIMU-projektin kanssa viettää loppuviikon mukavissa merkeissä Hyvä Ikä -messuilla – Suomen laajimmassa ikääntymisen messutapahtumassa. Messuosastollamme pääsee keskustelemaan, saa opastusta ja voi hakea erilaisia materiaaleja esimerkiksi oikeudellisista ennakoinnin keinoista (hoitotahto, edunvalvontavaltuutus), eri kieliryhmien aivoterveyden edistämisestä ja muistisairaan ihmisen kohtaamisesta.Nyt kun ensimmäinen messupäivä on jo takana, niin voin iloisena kertoa, että messuosastollamme on ollut mukavasti hulinaa. Iloisia kohtaamisia, antoisia keskusteluja, ahkeraa materiaalin levitystä ja messutunnelman fiilistelyä. Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Opas oikeudelliseen ennakointiin on ollut kysytty hittituotteemme täälläkin.Meitä on erityisesti ilahduttanut se, että hyvin monelle messuosastomme vieraalle hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovatkin olleet jo ennestään tuttuja. On luettu lehdestä, käyty luennoilla, kuultu radiosta tai puhuttu tuttavien kanssa ja selkeästi myös havahduttu ennakoinnin tärkeyteen. Ja jopa yllättävän moni on kertonut, että hoitotahto ja/tai edunvalvontavaltuutus on jo tehtyinä. Tuntuu siltä, että tilanne tänä päivänä on jo hyvin erilainen kuin vielä vaikkapa silloin kolme vuotta sitten, kun aloittelimme tätä projektia. Paljon on menty eteenpäin! Toki työsarkaa oikeudellisen ennakoinnin edistämiseksi riittää edelleen yllin kyllin ja meille kaikille. Ja edelleenkin se messuillakin toistuvasti esille noussut kysymys on se, että miten ihmiset todella ryhtyisivät aikomisesta tekemiseen? Miten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto tulisi tehtyä tänään, eikä ”sitten joskus”?Messutapahtumat on yksi loistava foorumi levittää tietoa hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta ja kannustaa ihmisiä niiden tekemiseen. Projektivuosien varrelta meillä on tästä Hyvä Ikä -messujen lisäksi useita muitakin hyviä kokemuksia, mm. Hyvinvointi- ja Minimessut Sipoossa ja Seniori-messut Rovaniemellä. Ja mikä parasta, noilla messuilla paikallisten järjestöjen, sosiaali- ja terveydenhuollon, pankin ja maistraatin ammattilaiset ovat olleet yhdessä paikalla oikeudellisesta ennakointia edistämässä.Nyt reippain mielin kohti toista Hyvä Ikä -messupäivää! Jos olet paikalla, tulethan moikkaamaan meitä messuosastollemme nro 528!

Rouvat opasostoksilla. Miten turvaan tahtoni toteutumisen? -opas on hittituotteemme messuillakin.
Siiri kertoo eri kieliryhmien aivoterveyden edistämisestä ja kulttuurisensitiivisyydestä – kiinnostavaa!
Henna tietoiskulavalla: ”Miten varaudun oikeudellisesti omaan ja läheiseni tulevaisuuteen?”. Alustuksesta seurasi ruuhka messuosastollemme 🙂

Kirjoittanut: Elina Koponen

Uusi lääkärinlausuntopohja kyvystä tehdä oikeustoimi

06. lokakuuta 2016

Voiko henkilö tehdä edunvalvontavaltuutuksen, jos hänellä on jo diagnosoitu muistisairaus? Jos sairaus on varhaisessa tai lievässä vaiheessa ja henkilö ymmärtää edunvalvontavaltuutuksen merkityksen, kykenee hän silloin usein kyseiseen oikeustoimeen. Tällöin on kuitenkin hyvä pyytää lääkäriltä lausunto henkilön kelpoisuudesta edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Tässä lausunnossa lääkäri ottaa kantaa siihen, onko potilas esitietojen ja tutkimushavaintojen valossa kykenevä antamaan valtuutuksen eli ymmärtääkö potilas kyseisen oikeustoimen merkityksen ja seuraukset. Lausuntoa on hyvä säilyttää edunvalvontavaltakirjan liitteenä.Nyt tähän tarpeeseen eli lausuntoon kyvystä tehdä oikeustoimi on juuri julkaistu uusi lausuntopohja. Även på svenska! Lausuntopohjaa voi luonnollisesti hyödyntää myös muidenkin oikeustoimien yhteydessä, kuten vaikka tilanteessa, jossa henkilö, joka sairastaa lievää muistisairautta, tekee testamentin.Lausuntopohjan työstämisestä on vastannut projektimme yksi työryhmistä Sipoossa, jossa on ollut mukana lääkäreitä, sairaanhoitaja ja maistraatin holhoustoimen ylitarkastaja. Lausuntopohjaan on antanut merkittävän panoksensa kommenteillaan myös Helsingin yliopiston oikeustieteellinen, järjestömme asiantuntijalääkärit ja projektimme valtakunnallisen maistraatti-työryhmän jäsenet.Lausuntopohja on nyt julkaistu Terveysportissa sekä julkisilla Laskurit ja lomakkeet -alasivuilla että Lääkärin käsikirjassa. Näiltä sivuilta kannattaa lausuntoa hakea hakusanalla ”edunvalvontavaltuutus”. Lausuntopohjat löytyvät myös projektimme sivuilta > alasivulta Tuotokset.Vinkki: tutustu myös muihin aiheen lääkärinlausuntopohjiin, joita projektimme on ollut mukana kehittämässä > Tuotokset

Kirjoittanut: Henna Nikumaa

Mikä innostaisi sinun kuntaasi kehittämistyöhön?

14. syyskuuta 2016

Projektissamme painitaan tällä hetkellä projektin kehittämistyön ja kehittämistyössä syntyneen toiminnan eli Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamallin kuvaamisen kanssa. Kuvaus tehdään ensisijaisesti holhoustoimen, yleisen edunvalvonnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden johdolle, esimiehille ja työntekijöille sekä kolmannen sektorin toimijoille. Toivomme kuvauksen innostavan kehitetyn toimintamallin käyttöönottoon myös niissä kunnissa, jotka eivät ole olleet projektissamme aktiivisesti mukana. Toivomme kuvauksen tukevan projektissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen sekä monien työvälineiden ja materiaalien leviämistä.Toimintamallin kuvausta on työstetty jo pitkään. Sipoon ja Rovaniemen kahdeksan työryhmää ovat työstäneet kuvaukseen materiaalia mm. arviointityöpajojen muodossa ja projektiryhmien kokouksissa. Toimintamallin palasia on jumpattu eri kokoonpanoissa ja arvokasta tukea on saatu myös THL:n verkostokoordinaattoreilta, jotka ovat yhteistoiminnan konkareita. Lisäksi jatkuva projektin arviointi sekä runsas ja huolellinen dokumentointi ovat tukeneet työtä. Tällä viikolla myös projektin valtakunnallinen ohjausryhmä jälleen evästi projektityöntekijöitä toimintamallin kuvauksessa.Ohjausryhmä korosti projektissa kehitettyjen käytäntöjen ja materiaalien, työkalupakin, selkeää esille nostoa toimintamallin kuvauksessa. Kuvauksesta on nähtävä selkeästi ja helposti ne työvälineet, jotka kunta voi ottaa käyttöönsä. Tämä voi innostaa myös koko toimintamallin käyttöönottoon. Ohjausryhmä myös ideoi että lukijaa voi houkutella selkeät kuvaukset kahdesta polusta: asiakasesimerkki, jossa oikeudellinen ennakointi on mennyt pieleen ja edunvalvojan määräämisprosessissakin on ollut ongelmia, minkä rinnalla esiteltäisiin toinen esimerkki, jossa eri vaiheet ovat onnistuneet. Asiakasesimerkeissä olisi tärkeää tuoda esille toiminnan onnistumisen konkreettiset hyödyt sekä asiakkaalle että eri toimijatahoille. Ohjausryhmä korosti myös toimintamallin visuaalisessa esittelyssä ihmishahmojen käyttämistä perinteisten laatikoiden, nuolten ja muiden kliinisiltä tuntuvien muotojen sijaan.Jatkamme toimintamallin kuvauksen kimpussa hyvien ohjeistusten saattelemana. Projektimme ohjausryhmä ja eri toimijat Sipoossa ja Rovaniemellä pääsevät myös vielä moneen otteeseen toimintamallin kuvausta kommentoimaan ja työstämään. Kaikki ajatukset, ideat ja kommentit ovat tässä vaiheessa tärkeitä. Millainen toimintamallin kuvaus innostaisi Sinut kehittämään oikeudellista ennakointia ja edunvalvontaa omassa kunnassasi?

Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamalli julkaistaan loppuvuodesta. (kuva VTT)

Kirjoittanut: Henna Nikumaa

Projektin kehittämistyön hyödyt konkretisoituvat

02. syyskuuta 2016

Projektin loppusuora on käynnistynyt. Projektin viimeinen syksy on täynnä työryhmätyöskentelyjen sulkemista, kehittämistyön jatkuvuuden vaalimista, tulosten levittämistä sekä monien lankojen solmimista ja samalla upeiden hedelmien poimimista.Tällä viikolla projektin kuntakumppaneiden Sipoon ja Rovaniemen paikalliset monitoimijaiset projektiryhmät kokoontuivat työstämään projektin sekä kehittämistyön prosessin että kehittämistyön tuloksena syntyneen toimintamallin kuvausta. Projektiryhmät työstivät erityisesti kuvausta siitä, miten projektissa kehitetty oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan toimintamalli on nyt heillä käytössä – miten tänä päivänä toimintamalli näkyy, mitkä ovat sen konkreettiset hyödyt ja vaikutukset.Projektiryhmät nimesivät lukuisia projektin hyötyjä ja vaikutuksia. Esimerkiksi ohjaus ja neuvonta oikeudellisen ennakoinnin keinoissa on selkeästi lisääntynyt ja neuvonnan laatu myös parantunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö kokee osaamisensa vahvistuneen ja puheeksiottamiseen on löydetty hyviä käytäntöjä. Projektiin osallistuneissa kunnissa ikääntyneet, eläkeläiset ja muistisairaat ihmiset ovat aktivoituneet ennakoinnin keinoissa: he ovat valmiimpia keskustelemaan tulevaisuuden suunnittelusta, he kyselevät asioista aikaisempaa enemmän ja yhä useampi on tehnyt hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen. Maistraatissa edunvalvontavaltuutusten vahvistamisen määrä on lisääntynyt ja monessa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä on huomattu, kuinka yhä useammalla hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus on jo tehtynä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijat ja maistraatin holhoustoimi tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä yhteisten asiakkaidensa eduksi.Maistraattiin toimitettavien edunvalvonnan tarpeesta kertovien ilmoitusten laatu on parantunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö kokee tietävänsä nyt varmemmin miten toimia, kun havaitsevat edunvalvonnan tarpeen. Turhien ilmoitusten määrä on jopa dramaattisesti laskenut. Ilmoitusten parantuneen laadun ja myös uusien lääkärinlausuntopohjien myötä päämiesehdokkaiden asian käsittelyn prosessit ovat nopeutuneet ja myös maistraatin holhoustoimen henkilöstön työtaakka tältä osin keventynyt. Uusista lääkärinlausuntopohjista on myös huomattu, että niiden kirjoittamiseen käytettävä aika on lääkäreillä puolittunut.Tietous yleisen edunvalvonnan tehtävistä on edistynyt. Tiedetään, että edunvalvoja ei voi hoitaa kaikkia mahdollisia tai mitä tahansa asioita, vaan toimii toimivaltansa puitteissa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ja yhteisökodeissa asuvien päämiesten käyttövarojen toimittamisesta on myös sovittu uusia käytäntöjä ja tuettu tällä konkreettisesti päämiesten hyvinvointia ja omannäköisen elämän jatkumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kynnys ottaa edunvalvojaan yhteyttä asiakkaansa tai potilaansa asioissa on madaltunut ja yhteistyö asiakkaan eduksi on tiivistynyt.Monitahoisen, aktiviisen, kynnyksettömän ja joustavan toimijoiden välisen yhteistyön – yhteistoiminnan – vahvistuminen onkin ollut projektin suurin ja näkyvin tulos ja vaikutus. Yhteinen kehittämistyön prosessi, yhdessä kehitetyt uudet hyvät käytännöt, monet uudet materiaalit ja työkalut ovat vahvistaneet yhteistä toimintaa ja asiakkaan etua. Yhteistoiminta on konkretisoitunyt oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan sisällöissä ja prosesseissa. Yhteistoiminta on konkretisoitunut sekä asiakkaan että eri toimijoiden eduksi. Voi sanoa, että yhteistoiminta on konkretisoinut projektin kehittämistyön hyödyt.

Sipoon projektiryhmä pohtimassa kehittämistyön hyötyjä oman kuntansa näkökulmasta.
Rovaniemen projektiryhmä kirjaamassa vilkkaan keskustelun jälkeen kehittämistyön tuloksia ja vaikutuksia.

Kirjoittanut: Henna Nikumaa

Rentouttavia kesälaitumia blogin lukijoille!

22. kesäkuuta 2016

Takana on vauhdikas, elämyksellinen ja tuotoksellinen kevät.On vaikeaa nimetä yhtä tai kahta kohokohtaa keväältä, sillä niitä on niin monta. Helpointa olisi ehkä nimetä Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Opas oikeudelliseen ennakoinnin -julkaisun mediatilaisuus ja siitä seurannut kaikki odotukset peitonnut oppaan suosio runsaine mediaosumineen, tilausvyöryineen ja palautteineen. Oppaan ensimmäinen 13 000 kappaleen painoshan meni muutamassa viikossa, toinen painos on jo otettu. Toisaalta yksi kohokohta oli taatusti Muistifestarit Rovaniemellä, joka oli jälleen oivallinen osoitus paikallisen monitoimijaisen yhteistyön voimasta. Myös Pohjois-Suomen holhouspäivät oppivine kuppiloineen tai Terveysportin Lääkärin Käsikirjassa julkaistut projektin työstämät artikkelit edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen sisällöistä olivat kevään merkittäviä kohokohtia. Myös juuri ennen lomia painoon ehtinyt Rovaniemen yhdessä työryhmässä työstetty ohjauksen ja neuvonnan toimintaohje on selkeä kehittämistyön tulos, jota konkreettisesti voi hyödyntää jokainen maamme kunta. Emme myöskään unohda kuntien syväosaajien nimeämistä tai yhden projektin työryhmän rohkean esityksen edunvalvontavaltuutuslain muuttamisesta etenemistä lakialoitteeksi! Upeaa!Projektin eri työryhmien tuloksia listattaessa tulee näkyviin työryhmien huikea työ, jonka ytimessä on ollut eri toimijoiden yhteistyön vahvistuminen. Voikin melkein sanoa niin, että lisääntyneet oivallukset yhteistyön merkityksestä ja uusista hyvistä käytännöistä peittoavat kaikki muut kevään kohokohdat. Ilman eri toimijoiden yhteen saattamista ja heidän ennakkoluulotonta sitoutumistaan kehittämistyöhön projekti olisi jäänyt ulkokohtaiseksi.Mutta nyt on aika kääntää katseet syksyyn sillä kesäloma siintää jo ihan nurkan takana. On vaikeaa uskoa, että lomien jälkeen starttaa projektin loppusuora. Vaikka paljon on jo saatu aikaiseksi, paljon on vielä tekemättä ennen kuin projekti voidaan sulkea. Pysyttehän siis kanavalla myös syksyllä!Kiitämme kevään yhteistyöstä ja toivotamme rentouttavaa kesää,
Henna ja Elina

Juuri ennen kesälaitumille karkaamista ehdimme vielä edustaa projektia pohjoismaisessa gerontologian kongressissa eilen Tampereella.
Projektin viralliset kisamaskotit Viski ja Votka toivottavat myös nautinnollista kesää blogin lukijoille!

Kirjoittanut: Henna Nikumaa