Lupa puhua -hankkeen Muistimatkaa kokeiltiin ensimmäisen kerran Tuusniemellä lokakuussa 2020. Keskeisessä osassa kokeilussa oli Muistimatkaan sisältyvä pysäkkitaulukko, joka toimi muistilistana ja keskustelun virittäjänä. Kokemukset kokeilusta olivat erittäin positiivisia.
Muistimatka-tapaamisen valmistelua palvelukeskukseen siirtymisvaiheessa
Muistimatkan kokeilu toteutettiin Tuusniemellä terveydenhoitaja Anni-Liina Voutilaisen aloitteesta. Tavoitteena oli saada sujuvuutta asiakasperheen palvelukeskukseen siirtymisvaiheeseen.
– Valmistelin tapaamiseen Muistimatkan pysäkit -pohjan palvelutaloon siirtyvän muistiperheen yksilöllisestä Muistimatkasta. Kirjasin isolle paperille perheen matkan pysäkkejä terveydenhuollon näkökulmasta, ja jätin paperille tilaa muistiinpanoille. Lisäksi otin keskustelun virittäjäksi erillisen Muistimatka-taulukon, jossa oli lisää esimerkkipysäkkejä, kertoo tapaamisen järjestänyt Voutilainen.
Yhteisessä Muistimatka-tapaamisessa oli mukana muistiperhe, joka oli juuri siirtynyt asumaan palvelukeskukseen, heidän kaksi aikuista lastaan, heidän kanssaan tähän saakka työskennellyt Voutilainen sekä palvelukeskuksen sairaanhoitaja ja asiakaspariskunnan omahoitaja. Keskustelun aikana Voutilainen esitti tarkentavia kysymyksiä Muistimatkan pysäkkien teemoihin liittyen, ja kirjasi muistiinpanoja tekemäänsä Muistimatka-pohjaan.
Monipuolinen Muistimatka
Yhteisen Muistimatka-keskustelun aikana oli miellyttävä ja avoin ilmapiiri, jossa keskusteltiin monipuolisesti eri teemoista. Keskustelussa käytiin läpi perheen koko Muistimatka tähän päivään saakka, ja käsiteltiin myös ajatuksia ja toiveita tulevasta. Osallistujien nähtävillä ollut valmis esimerkkipysäkkilistaus ja suoraan kysyminen tuki tunteista ja ajatuksista keskustelua.
Keskustelun lomassa tuli esille asioita, joita ei perinteisillä kontrollikäynneillä ollut tullut esille. Perhe sai käsitellä heille tunteita herättäneitä asioita, joiden merkitys konkretisoitui myös henkilökunnalle keskustelun lomassa. Muistiperhe ja heidän läheisensä kokivat tapaamisen myönteisenä, ja toteutustavan hyvänä tapana kerrata viime vuosien tapahtumia ja tarvittaessa asioita, jotka olisivat aiemmin jääneet mietityttämään. Lisäksi perhe pääsi avoimesti kertomaan toiveistaan liittyen elämään palvelukeskuksessa.
Muistimatka-keskustelu antoi paljon tietoa ja ymmärrystä asiakkaiden aiempaan hoitoon ja elämänvaiheisiin liittyen. Lisäksi keskustelun aikana palvelukeskuksen hoitajat saivat tietoa niistä asioista, jotka asiakkaiden hoidossa ovat lähikuukausina ajankohtaisia, ja joihin tulee kiinnittää hoidossa huomiota.
– Yhdessä läpikäyty Muistimatka on myös huomattavasti monimuotoisempi ja vivahteikkaampi kuin työntekijän itse koostama raportti, Voutilainen toteaa.
Hoidon jatkuvuuden varmistusta
Muistimatka-käytäntö voi parhaimmillaan lisätä asiakkaiden luottamusta hoitajiin ja palvelukeskukseen. Tuusniemen kokeilussa Voutilainen sai vietyä oman työnsä päätökseen, ja sai varmistusta siitä, että on välittänyt oikeat ja riittävät tiedot asiakasperheestä seuraaville hoitajille. Tämä lisää työhön inhimillisyyttä ja merkitystä, mikä vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
– Minulle keskustelu oli mukava tapa päättää hoitosuhde tämän asiakasperheen kanssa, ja hoidon jatkuvuus saatiin yhdessä varmistettua, Voutilainen iloitsee.
Näiden positiivisten kokemusten myötä tuusniemeläiset päättivät jatkaa tätä toimintatapaa myös muiden asiakkaiden kohdalla.
– Otan jatkossa Muistimatka-pysäkkitaulukon keskustelun virittäjäksi myös tavallisille kontrollikäynneille, Voutilainen kertoo.