Raportti: Miten meillä menee? -Poikkeustilanteen vaikutukset vieraskielisten ikääntyvien arkeen

Koronapandemian myötä järjestökentällä heräsi nopeasti huoli vieraskielisestä ikäväestöstä. Ovatko he saaneet tarpeeksi tietoa ajankohtaisesta tilanteesta ja onko viranomaistieto saavuttanut myös vieraskieliset iäkkäät? Entä miten he pärjäävät uudessa rajoitusten mullistamassa arjessa?

Viiden ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivan järjestön tekemästä kyselystä ja sen pohjalta kootusta raportista käy ilmi, että viranomaisten rooli kontaktin ottajana tai avun antajana näyttäytyi pienenä. Suurimpana auttajaryhmänä arjen toimissa olivat läheiset ja sukulaiset sekä järjestötoimijat. Järjestöjen ohjaajien henkilökohtaiset puhelut iäkkäille olivat tärkeässä roolissa. Tietoa koronaviruksesta ja poikkeusolojen ohjeistuksesta oli saatu eniten internetin kautta Suomesta ja ulkomailta sekä omankielisiltä ryhmänohjaajilta.

Organisaatioiden ohjaajat soittivat yli sadalle iäkkäälle asiakkaalle ja kyselivät kuulumisia heidän omalla äidinkielellään. Kyselyjä tekivät venäjän-, viron-, arabian-, somalin-, kiinan-, farsin-, darin-, kurdin- ja vietnaminkieliset ohjaajat.

Työryhmän muodostivat Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa.

Nina Pellosniemi

suunnittelija

ETNIMU-toiminta

Työryhmän raportti löytyy täältä: Miten meillä menee?

Hyvinvointivaltion lupaus huolehtia kaikista iäkkäistä – myös vähemmistöistä? Poikkeustilanteen vaikutukset vieraskielisten ikääntyvien arkeen