Terveiset Gerontologian päiviltä Turusta

Kongressissa perehdyttiin erityisesti hyvän vanhuuden trendeihin, vanhuuteen varautumiseen, asumiseen ja elinympäristöihin sekä vanhuuden muutoksiin. Tapahtuman järjestivät yhteistyönä Kasvun ja Vanhenemisen tutkijat ry, Societas Gerontologica Fennica ry, Suomen Geriatrit ry, Suomen muistiasiantuntijat ry, Suomen Psykogeriatrinen yhdistys ry sekä Turun yliopiston hoitotieteiden laitos.

Gerontologia 2017 tarjosi monenlaisia puheenvuoroja ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kongressissa kuultiin mm. professori Chris Gastmansia KU Leuvenin yliopistosta Belgiasta tämän puhuessa arvokasta vanhuutta vaalivasta muistityöstä. Hän lähestyi aihetta erityisesti haavoittuvaisuuden, hoivan ja kunnioituksen näkökulmista. Sen sijaan sosiaalisten suhteiden, eristyneisyyden ja yksinäisyyden merkitys elämänlaadulle korostui professori Thomas Scharfin (Newcastle University Institute for Ageing) esityksessä. Scharfin mukaan sosiaaliset suhteet vaikuttavat kuitenkin paitsi elämänlaatuun myös elämän pituuteen. Hän tähdensi, että luomalla ”ikäystävällisiä” ympäristöjä voidaan vähentää vanhojen ihmisten yksinäisyyttä, ja täten kaventaa rakenteellista epätasa-arvoa ikääntyneiden kesken.

Gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta esitteli pitkäikäisyyden yleistymisen tilastollisia suuntauksia muutaman viime vuosikymmenen ajalta. Esityksessään hän pohti hyvin vanhojen ihmisten (+90) terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehitystä sekä hoivapalveluiden käytön muutosta. Turun yliopiston professori Hasse Karlsson puolestaan luennoi masennuksesta elämänkaaren eri vaiheissa ja depression vaikutuksista mm. vanhuuteen. Karlsson alleviivasi depressioon todistetusti liittyviä aivojen muutoksia, jotka altistavat esimerkiksi Alzheimerin taudille, sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle.

Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta esitteli NORDCARE 2 -tutkimuksen tuloksia, ja tarkasteli suomalaisen vanhustyön ammattilaisten työmotivaatiota ja jaksamista pohjoismaisessa valossa. Tutkimusryhmän tekemässä kyselyssä oli haastateltu vanhojen ihmisten parissa perushoivatyötä tekeviä ammattilaisia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tuloksista nousi esiin, että Suomessa ollaan tyytymättömämpiä vallitseviin työoloihin, ja että työuupumusta koetaan enemmän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomalaisten työssä rasittuminen oli myös lisääntynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen.

Kongressin posterikilpailun satoa.

Kongressin lyhytkestoisissa sessioissa käsiteltiin esimerkiksi teknologiaa ja digitalisaatiota, yhteisöllisyyttä, elintapoja, asumisympäristöjä ja itsemääräämisoikeutta. Niin ikään vanhuspalvelut ja niiden laatu, iäkkään ihmisen fyysisen toimintakyvyn ylläpito ja ajoterveyden arviointi muistisairailla henkilöillä olivat esillä. Päätöspäivän paneelikeskustelussa esiin nousi erityisesti vanhuuden monimuotoisuus. Keskustelemassa olivat Turun piispa Kaarlo Kalliala, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, osastonhoitaja Mira Pajunen sekä professori Kaisu Pitkälä. Paneelin puhetta johti tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri.

Seuraava Gerontologia -kongressi järjestetään vuonna 2020 Jyväskylässä. Toivottavasti siellä tavataan jälleen!

Teksti: Ulla-Kaisa Pihlaja, kuvat: Markus Lahtinen