https://sumut.fi/wp-content/uploads/2022/10/TK-webinaari-031122_mainos2_v2.pdf
Ennakoinnilla muistisairaan turvalliseen asumiseen -hankkeen webinaariesitykset 3.11.2022
Muistisairaudet koskettavat jollakin lailla lähes jokaista suomalaista. Muistisairauksien määrä lisääntyy ja lähes jokaisen lähipiirissä on joku, joka sairastaa etenevää muistisairautta. Muistisairaus ei ole ainoastaan lähimuistin heikkoutta ja asioiden unohtelua. Se vaikuttaa moneen muuhunkin toimintakyvyn osa-alueeseen. Etenevä muistisairaus vaikeuttaa hahmottamista, sekä toiminnanohjausta. Tutut tavarat, paikat ja jopa äänet voivat alkaa tuntua vierailta ja niiden tulkitseminen vaikeutuu. Myös etäisyyksien ja kontrastien hahmottaminen voi vaikeutua. Tulee mm. kompastelua ja epävarmuutta. Asioiden looginen suorittaminen alusta loppuun voi vaikeutua, sekä asioiden aloittaminen ja toimeen ryhtyminen tuntua haastavalta. Tavaroita joutuu helposti vääriin paikkoihin, eikä aina muista, miten esim. kodinkoneet toimivat.
Muistisairaus asettaa vaatimuksia asuinympäristölle
Ihmisten perustarpeisiin liittyvät vaatimukset asuinympäristölle eivät muutu muistisairauden vuoksi, mutta sairaus aiheuttaa tarpeita, joiden huomioon ottaminen auttaa muistisairasta selviytymään mahdollisimman hyvin. Asuinympäristön turvallisuus ja esteettömyys auttavat muistisairasta olemaan aktiivinen ja arjen toiminta onnistuu.
Muistisairauteen liittyy ympäristön hahmottamisen vaikeutuminen. Selkeät ja ymmärrettävät tilat, jotka antavat kiinnekohtia aisteille ja muistille, tukevat toimintakykyä. Esimerkiksi asunnon lattia-, seinä- ja kattopinnat tulisi olla yksivärisiä. Kalusteiden, varusteiden ja tavaroiden tulee erottua selvästi tummuuskontrastien avulla ympäristöistä.
Asuinympäristön muutostarpeiden ennakointi
Muistisairaus tuo haasteita uuden ympäristön oppimiseen. Muistisairaan kanssa on hyvä keskustella jo sairauden alkuvaiheessa, onko nykyinen asunto ja sen sijainti sellainen, että siinä voi asua mahdollisimman pitkään. Muistisairaus ei tule kaikille, mutta meistä jokaisen on hyvä varautua tulevaisuuteen ja ennakoida asioita varmuuden vuoksi.
Kaikki muistisairaan asuntoon tarvittavat muutokset on hyvä tehdä ennakoivasti, jolloin uudet toiminnot tulevat tutuiksi. Myös asumisen turvallisuutta lisäävät teknologiset ratkaisut on hyvä ottaa käyttöön ajoissa. Vaikka muistisairaan toimintakyvyssä ei vielä olisi tapahtunut heikentymistä tai toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta koti ei vielä aiheuttaisi haasteita, on hyvä pyrkiä tekemään ennakkoon muutokset, joiden tiedetään tulevan välttämättömiksi. Näin voidaan ehkäistä sekä akuutteja muutoksia vaativia tilanteita että tapaturmia, jotka voivat johtaa kyvyttömyyteen selvitä omassa kodissa itsenäisesti.
Asunnon vaihtotarvetta tai palveluasumiseen hakeutumisen ajankohtaa on hyvä ennakoida yhdessä muistisairaan kanssa. Hissittömässä kerrostalossa asuminen rajoittaa muistisairaan arkiliikuntaa. Taloyhtiön tehtävänä on huolehtia rakennuksen ja sen ulkotilojen turvallisuudesta. Esimerkiksi paloturvallisuuden parantaminen, ovi- ja valaistusautomatiikka lisäävät kaikkien asukkaiden asumisturvallisuutta.
Asunnon turvallisuuden ja esteettömyyden tarkistamiseen on tarkistuslistoja, joita voidaan käyttää muistisairaan kodin ja asuinympäristön muutostöiden tarpeen arvioinnissa.
- Testaa kodin turvallisuus
- Tarkistuslista turvallisuus kotona
- Asumisen apu, Asumisen pikatesti
- Spek, Kodin turvaopas
- Invalidiliitto. Esteettömän asumisen tarkistuslista
Avustukset asunnon ja asuinympäristön muutostöihin
Muistisairaille henkilöille on hyvä kertoa avustuksista, joita voi hakea asunnonmuutostöihin ja korjaustoimenpiteisiin. Kunnan sosiaali- ja terveystoimesta voi hakea tukea asunnon muutostöihin ja apuvälineiden hankintaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta iäkkäille (yli 65-vuotiaille) tai vammaisille henkilöille heidän omakotitalonsa tai omistamansa asunnon korjaamiseen. Taloyhtiö voi hakea ARAsta avustusta liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksista. Em. avustuksella edistetään kotona asumista tekemällä mahdolliseksi liikkumisrajoitteisten henkilöiden pääsy asuinrakennukseen ja siinä oleviin yleisiin tiloihin. Vanhustyön keskusliitto ry:n alueelliset korjausneuvojat auttavat asunnon muutostöiden suunnittelussa ja hakemisessa sekä etsivät töiden suorittamiseen tarvittavat tekijät.
Miten turvaan tahtoni toteutumisen?
Jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä tulisi olla laadittuna edunvalvontavaltuutus. Siinä voidaan määritellä mm. kuka ja miten omaisuutta hoidetaan, jos siihen ei itse jostain syystä kykene. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan esimerkiksi määritellä, kuka saa irtisanoa vuokrasopimuksen ja sähkösopimuksen puolesta, jos niitä ei enää jostain syystä tarvita. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määritellä myös omaisuuden, kuten kiinteistöjen myynnistä. Edunvalvontavaltuutus otetaan käyttöön vasta jos/kun sille on lääkärinlausunnolla todettu tarve.
Lisätietoja: https://sumut.fi/wp-content/uploads/2021/10/MIES_SUMU_Oikeudellinen_ennakointi_opas_2021.pdf
Ennakointi hyvissä ajoin takaa, että muistisairauden kanssa voi elää pidempään omin ehdoin oman näköistä elämää.