ETNIMU-projekti ja romaniväestön kanssa tehtävä työ esillä Unkarissa

Suomen muistiasiantuntijat ry:n Etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistämisprojekti (ETNIMU), ja erityisesti työ romaniväestön parissa, oli näyttävästi esillä konferenssissa. ETNIMU:n projektipäällikkö Siiri Jaakson luennoi eurooppalaisille kollegoilleen kulttuurisensitiivisestä muistityöstä ja jakoi kokemuksia onnistuneesta, mutta haastavasta työstä romanikohderyhmän kanssa. ENIEC-verkostossa on tällä hetkellä käynnissä vain pari muuta romaniväestöön keskittyvää hanketta, joten kokemukset tästä väestöryhmästä olivat kiinnostavia ammattilaisten näkökulmasta.

Suomessa romaniväestöön kuuluu noin 10000–15000 jäsentä, joista suurin osa elää enemmän tai vähemmän erillään valtavirtakulttuurista. Eristyneisyydellä on pitkät perinteet, sillä romaniväestön historiassa liikkuva elämäntapa on pitänyt heidät erillään kantaväestöstä. Esimerkiksi ennen vuotta 1975 romaniväestön edustaja ei voinut saada valtion vuokra-asuntoa. Luottamus viranomaisiin ja yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ei ole täysin juurtunut romaniväestön keskuuteen, sillä he ovat pitkään kohdanneet syrjintää virallisten toimijoiden, kuten valtion ja kirkon taholta. Romanien epäluottamus viranomaisia kohtaan näkyy nykyään muun ohella vähäisenä terveyspalveluiden käyttönä, vaikka mm. muistisairaudet ovat yleisiä. Myös romaniväestön alhainen koulutus on estänyt integroitumista kantaväestön elämäntapaan. Jopa 60 prosenttia iäkkäistä romaneista on lukutaidottomia.

Sumun yhtenä yhteistyökumppanina ETNIMU-projektissa toimii Suomen romanijärjestö ry. Järjestö on tarjonnut arvokasta tietoa romanikulttuurista ja tavoista, jotka ovat kriittisiä huomioida myös muistityössä. Mm. vanhemman sukupolven kunnioitus on otettava työssä huomioon, sillä vanhemman jäsenen läsnä ollessa varsinkaan arkaluontoisista asioista ei ole tapana keskustella. Myös ihmiskehosta puhuminen on arka aihe, sillä kaulasta alaspäin sijaitsevista ruumiinosista ei ole sopivaa puhua yleisessä keskustelussa. Kaiken lisäksi, kuten Siirikin esitelmässään korosti, romaniväestö kohtaa yhä nykyäänkin ennakkoluuloja ja kokee joutuvansa stigmatisoinnin kohteeksi. ETNIMU-projektissa korostuukin kulttuurin kunnioitus ja kunnioittavan puhuttelun merkitys. Avoimella ja uteliaalla asenteella on kuitenkin saavutettu yhteisymmärrys ja hyvä henki romaniväestön ja projektin työntekijöiden kesken.

MIKÄ ETNIMU?

-ETNIMU-projektissa (2015–2017) edistetään etnistaustaisten iäkkäiden tietoutta muistisairauksista ja aivoterveydestä. Lisäksi päämääränä on sosiaali- ja terveysalan sekä muistityön ammattilaisten ja opiskelijoiden monikulttuurisuusosaamisen lisääminen ja kulttuurisensitiivisyyden tärkeyden korostaminen.
-Toimintamuotoina on ollut etnistaustaisten iäkkäiden kurssitoiminta oman aivoterveyden edistämisestä (vuonna 2015–2016) sekä vuoden 2017 aikana järjestettävät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä etnistaustaisten ryhmien ohjaajille suunnatut luennot.
-Projektin kohderyhminä ovat olleet Helsingissä viron-, venäjän- ja somalinkieliset iäkkäiden ryhmät sekä romaniväestön iäkkäiden ja venäjänkielisten muistisairaiden omaishoitajien ryhmät. Lisäksi toiminnassa on ollut mukana venäjänkielisten ryhmä Kotkassa.
– Julkaisut:

• Harjoituksia aivojen aktivointiin 1 & 2 (motoriset ja aivotreeniharjoitukset)
• Aivoterveyttä edistämään! Opas ryhmänohjaajille -niminen opas etnistaustaisten iäkkäiden ryhmänohjaajille (ilmestyy keväällä 2017)
• Opas ammattilaisille ja alan opiskelijoille (ilmestyy syyskuussa 2017)

Julkaisut löytyvät osoitteesta

muistiasiantuntijat.fi/etnimu

kehitamme.php?udpview=etnimu-projekti-2015-2017

. Julkaisut on tuotettu suomeksi, viroksi, venäjäksi ja somaliksi. Projekti on STEA:n rahoittama.

Mikäli kiinnostuit kulttuurisensitiivisen muistityön edistämisestä, voit tiedustella räätälöityjä koulutuksia osoitteesta fix02( “”, “siiri.jaakson”,”muistiasiantuntijat.fi.” );