W499H280.jpg)
W499H280.jpg) |
Tarvetta monikulttuurisuusosaamiselle muistityössä
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on hyvä tiedostaa, että muistiongelmat käsitteenä ymmärretään eri kulttuureissa eri tavoin. Joissain kulttuureissa muistisairauden oireet tulkitaan ”normaalina vanhuuden höperyytenä” tai koetaan häpeällisenä tabuna. Pelko mielisairaalaan joutumisesta voi estää hoitoon hakeutumisen. Oman haasteensa hoitotyöhön tuovat kielierot: kaikissa kielissä ei tunneta sellaisia sanoja, kuten omaishoitaja tai terveyden edistäminen.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on hyvä tiedostaa, että muistiongelmat käsitteenä ymmärretään eri kulttuureissa eri tavoin. Joissain kulttuureissa muistisairauden oireet tulkitaan ”normaalina vanhuuden höperyytenä” tai koetaan häpeällisenä tabuna. Pelko mielisairaalaan joutumisesta voi estää hoitoon hakeutumisen. Oman haasteensa hoitotyöhön tuovat kielierot: kaikissa kielissä ei tunneta sellaisia sanoja, kuten omaishoitaja tai terveyden edistäminen.
”Heikko kielitaito ja puutteellinen tietämys suomalaisesta palvelujärjestelmästä saattavat estää maahanmuuttajia pääsemästä oikeiden palveluiden piiriin. Mahdollinen pelko viranomaisia kohtaan voi vielä lisätä tätä”, korostaa ETNIMU-projektin projektipäällikkö Siiri Jaakson. Kulttuuristen tekijöiden vuoksi muistisairauksia myös diagnosoidaan liian herkästi tai niitä jää kokonaan diagnosoimatta. Yleensä on kyse yhteisen kielen ja kommunikaation puutteesta aiheutuneista väärinymmärryksistä.
Kulttuurisensitiivinen työote ammattilaisen apuna
Nyt julkaistussa oppaassa korostetaan, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota kulttuurisensitiiviseen työotteeseen. Työote koostuu kolmesta askeleesta: tavoittaminen, kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen. Lisäksi ammattilaiselle tärkeää on oman toiminnan jatkuva reflektointi. ”Työskenneltäessä etnistaustaisten ikääntyvien kanssa henkilökohtaisen kontaktin merkitys korostuu. Keskeistä on pyrkiä tavoittamaan yksilö muistiongelmien ja kulttuurin takaa. Aito kiinnostus ihmistä kohtaan mahdollistaa luottamuksen muodostumisen, ja vuorovaikutukseen tulisikin varata enemmän aikaa”, Jaakson toteaa.
Nyt julkaistussa oppaassa korostetaan, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota kulttuurisensitiiviseen työotteeseen. Työote koostuu kolmesta askeleesta: tavoittaminen, kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen. Lisäksi ammattilaiselle tärkeää on oman toiminnan jatkuva reflektointi. ”Työskenneltäessä etnistaustaisten ikääntyvien kanssa henkilökohtaisen kontaktin merkitys korostuu. Keskeistä on pyrkiä tavoittamaan yksilö muistiongelmien ja kulttuurin takaa. Aito kiinnostus ihmistä kohtaan mahdollistaa luottamuksen muodostumisen, ja vuorovaikutukseen tulisikin varata enemmän aikaa”, Jaakson toteaa.
Kulttuurisensitiivistä osaamista tarvitaan niin yksilö- kuin johtajatasollakin sekä osana organisaatioiden kehittämistä. ”Ennakointi ja monikulttuuristen ryhmien erityistarpeiden huomiointi tulee myös työnantajille ja yhteiskunnalle halvemmaksi. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tulisi myös tarjota aiheesta koulutusta”, Jaakson painottaa. Lisäksi ammattilaisten on tärkeää pohtia, miten oma kulttuuritausta vaikuttaa kanssakäymiseen. ”Kaikilla meillä on ennakkoluuloja. Niiden tiedostamisessa ja asenteiden kehittämisessä tärkeitä työkaluja ovat tieto ja ihmisarvon kunnioittaminen. Kaikista kulttuureista ei tarvitse tietää kaikkea, mutta on oltava avoin kysymään ja valmis kuuntelemaan”, Jaakson muistuttaa.
Opas on painettuna tilattavissa
tai fix02( “”, “info”,”muistiasiantuntijat.fi.” ); Painetun oppaan hinta on 6 euroa + toimituskulut. PDF-versio teoksesta on ladattavissa maksuttomasti
.
tilausjulkaisuistamme
lomakkeet.php?udpview=julkaisut
PDF-julkaisuistamme
lomakkeet.php?udpview=lataa-julkaisuja