Riitta Husso, Valvira: ”Havainnointi on arvokas omavalvonnan tietolähde”

Tilaisuudessa keskusteltiin yllättäen hyvin samanlaisista haasteista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisessa eri maissa. Toisaalta tilaisuus on myös oiva foorumi jakaa eri tahoilla kehitettyjä hyviä käytäntöjä.
Osallistuin itse mm. työpajaan, jossa keskusteltiin havainnoinnista menetelmänä, jolla työyhteisössä voitaisiin tunnistaa niitä toimintakulttuuriin omaksuttuja työkäytäntöjä, joissa asiakaskeskeisyys ja asiakkaan yksilöllisyys eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Tunnistin keskusteluissa juuri niitä asioita, jotka meillä Suomessa tulisi omavalvonnan keinoin kehittää.
Työryhmässä Alankomaiden valvontaviranomaiset esittelivät heillä käytössään olevan ns. SOFI -menetelmän, joka samoin kuin Suomen muistiasiantuntijat ry:n kehittämä

perustuu Britanniassa kehitettyyn Dementia Care Mapping -menetelmään. Alankomaissa valvontaviranomaiset käyttävät SOFI -menetelmää tarkastuskäynneillään. Sen sijaan suomalaiseen toimintaympäristöön kehitetty Elo-D® -menetelmä palvelee muistisairaita hoitavia työyhteisöjä oman toimintansa kehittämisessä.

Valvontaviranomaisten tekemissä selvityksissä on todettu, että työntekijät eivät välttämättä tunnista omassa toiminnassaan niitä opittuja työkäytäntöjä, joilla he voivat esimerkiksi tarkoittamattaan rajoittaa muistisairaan asiakkaansa itsemääräämisoikeutta. Vakavimmillaan myös erilaiset kaltoinkohtelun muodot voivat olla niin käytäntöön juurtuneita ja toimintakulttuurissa hyväksyttyjä, ettei niitä tunnisteta tai niitä ei rohjeta ottaa esille yhteisessä keskustelussa. Näiden tilanteiden tunnistamisessa ja esille nostamisessa systemaattinen havainnointi voisi toimia hyvänä työkaluna.
Havainnointi systemaattisena toimintana voi käytännössä toteutua joko työntekijän henkilökohtaisena oman toimintansa havainnointina tai kuten Elo-D® -menetelmässä ulkopuolisen havainnoijan toteuttamana. Menetelmänä havainnointi soveltuu erityisesti muistisairaiden henkilöiden, mutta myös sellaisten muiden asiakkaiden palvelujen kehittämiseen, jotka eivät syystä tai toisesta kykene ilmaisemaan itseään ja toiveitaan. Havainnointimenetelmän käyttöönotto vaatii rehellisyyttä ja rohkeutta altistaa oma työskentelynsä ja toimintatapansa arvioinnin kohteeksi, mutta se kannattaa.
Havainnoinnista on tähän mennessä jo saatu paljon hyviä kokemuksia sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta. Menetelmän kautta toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet ovat tulleet näkyviksi. Se tuo esiin kehittämisen kohteita, mutta myös niitä hyviä käytäntöjä ja arvokkaita asioita, joiden vahvistaminen työyhteisössä kantaa ja vahvistaa hyvän toimintakulttuurin kehittymistä.
Omavalvonnan kehittäminen käytännössä toimivaksi riskinhallinnan menetelmäksi, joksi se on tarkoitettu, kaipaa työkaluja, joilla kehittämiskohteet tunnistetaan. Vakavimmat hoidon laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvät riskit konkretisoituvat päivittäisessä, arkisessa työskentelyssä ja niiden tunnistamisessa havainnointi olisi oivallinen menetelmä.
Kirjoittaja: Riitta Husso, lakimies
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira