Suomen muistiasiantuntijat ry:n säännöt
1 §
Nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhdistyksen nimi on Suomen muistiasiantuntijat ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena on koko maa. Yhdistyksen kielinä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä suomi.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on
edistää muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmien kehittymistä, tukea muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtivia henkilöitä ja yhteisöjä edistämään muistisairaiden ihmisten hyvinvointia, edistää näiden yhteistyötä ja alan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä huolehtia muistisairaiden ihmisten yhdenvertaisista oikeuksista.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- toteuttaa muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi kehittämis- ja tutkimustoimintaa
- järjestää koulutusta, toteuttaa ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimintaa muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnista vastaaville henkilöille ja yhteisöille
- harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa
- antaa lausuntoja ja tekee esityksiä muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseksi
- pitää yhteyttä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin
- voi myös muilla kuin yllämainituilla, samantapaisilla keinoilla pyrkiä saavuttamaan tarkoituksena
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, testamentti- ja muita lahjoituksia, panna toimeen keräyksiä ja arpajaisia asianmukaisilla luvilla. Yhdistyksellä on oikeus omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.
4 §
Jäsenyyttä koskevat määräykset
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä muistisairaan ihmisen hyvinvoinnista vastaava henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö ja muu henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:ssä ilmenevän tarkoituksen ja haluaa edistää sen toteuttamista.
Kannatusjäseneksi voi liittyä henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniajäsenen kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuosittaisen jäsenmaksun sekä kannatusjäseniltään perittävän kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous.
Kunniajäsenet ovat jäsenmaksuista vapaat. He eivät ole äänivaltaisia eivätkä vaalikelpoisia elleivät ole samalla varsinaisia jäseniä.
Yhdistyksen jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan, jolloin hän vapautuu jäsenyydestä heti.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä, vahingoittaa yhdistyksen toimintaa tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen.
Näin erotettu jäsen voi vedota yhdistyksen kokoukseen jättämällä asiasta kirjallisen esityksen hallitukselle kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.
Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua päätöksen.
5 §
Hallintoelimet
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa lainmukaisena hallituksena yhdistyksen hallitus.
6 §
Kokoukset
Yhdistyksellä on vuosikokous huhti-toukokuussa.
Ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle milloin hallitus niin päättää tai 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää. Viimeksi mainittu kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen anomus on saapunut hallitukselle.
Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle vähintään 14 päivää ennen kokousta jäsenkirjeellä tai jäsenlehdessä julkaistavalla ilmoituksella. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle samoin kuin sääntömääräinen kokous. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
Yhdistyksen kokouksessa on kullakin jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä muualla toisin mainita. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa kuitenkin arpa.
Kannattajajäsenellä, kunniajäsenellä ja tilintarkastajalla on yhdistyksen kokouksessa puheoikeus. Yhdistyksen kokous voi sallia läsnäolo- tai puheoikeuden myös muille henkilöille.
Kokouskutsussa mainitsematon asia voidaan ottaa käsiteltäväksi ja päätettäväksi, jos 2/3 kokouksessa läsnä olevista kannattaa asian ottamista käsiteltäväksi, lukuun ottamatta yhdistyslain 24 §:ssä mainittuja asioita.
Asioista ja aloitteista, jotka jäsenet haluavat käsiteltäviksi vuosikokouksessa, on tehtävä kirjallinen esitys hallitukselle ennen kokousvuoden helmikuun 15. päivää.
Yhdistyksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka tarkistamista suorittamaan valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Kiireellisissä tapauksissa voidaan päätös ja pöytäkirja sen osalta tarkistaa samassakin kokouksessa.
7 §
Sääntömääräisessä kokouksessa käsiteltävät asiat
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asia:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa. - todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- vahvistetaan kokouksen työjärjestys
- käsitellään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta
- käsitellään tilinpäätös sekä tilintarkastajan lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tai muista toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta
- vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
- määrätään varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksun suuruus
- vahvistetaan talousarvio
- valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi
- valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
- valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
- käsitellään jäsenten tekemät aloitteet.
- käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 2/3 määräenemmistöllä
annetuista äänistä
Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.
8 §
Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat yhdistyksen vuosikokouksen kahden vuoden toimikaudeksi kerrallaan valitsemat puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerin ja muut tarpeelliseksi katsotut toimihenkilöt voi hallitus valita ulkopuoleltakin. Hallitus voi määräajaksi tai erityistä tehtävää varten asettaa toimikuntia, joille tarvittaessa vahvistaa ohjesäännön.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai milloin neljä hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten pyytää. Viimeksi mainittu kokous tulee pitää 14 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen pyyntö on saapunut hallitukselle tai puheenjohtajalle.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on paikalla neljä muuta hallituksen varsinaista jäsentä tai näiden estyneenä ollessa varajäsentä. Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9§
Yhdistyksen hallituksen tehtävät
• johtaa yhdistyksen toimintaa lain, yhdistyksen sääntöjen ja kokousten päätösten mukaisesti
• valmistelee yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsuu kokoukset koolle
• tekee esityksiä yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi
• hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja rahavaroja huomioiden sääntöjen määräykset ja kokousten antamat ohjeet
• huolehtii siitä, että yhdistyksessä pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja hyvä tapa vaativat
• hyväksyy jäsenet yhdistykseen ja erottaa tarvittaessa yhdistyksen jäsenyydestä, huolehtii jäsenluettelon pitämisestä ja tekee esitykset jäsenmaksujen suuruudesta yhdistyksen vuosikokoukselle
• ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja määrää työehdot sekä tehtäväkuvat
• asettaa tarpeelliset toimikunnat
10 §
Yhdistyksen nimenkirjoitus
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Hallitus voi tarvittaessa antaa myös erikseen mainitulle henkilölle nimenkirjoitusoikeuden.
11§
Toiminta- ja tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen hallituksen on annettava tilit sekä toimintakertomus ja yhdistyksen hallintoa koskevat asiakirjat tilintarkastajalle ennen maaliskuun 15. päivää. Tilintarkastajien tulee ennen maaliskuun 31. päivää antaa hallitukselle kirjallinen lausunto kevätkokoukselle toimitettavaksi.
Yhdistyksen tilintarkastajan tulee olla riittävästi perehtyneitä tehtäväänsä.
12 §
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos yhdistyksen kokouskutsussa on maininta siitä ja jos muutosten puolesta annetaan vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä.
Yhdistys voidaan purkaa, jos yhdistyksen kokouskutsussa on siitä maininta ja jos purkamisen puolesta annetaan vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä.
Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, sen jäljelle jääneet varat on luovutettava tarkoituksiin, jotka vastaavat yhdistyksen tarkoituksia. Varojen luovutuksesta päättää lähemmin yhdistyksen viimeinen kokous.
13 §
Muita määräyksiä
Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.